tiistai 28. syyskuuta 2010

SIENIARMEIJA NURMIKOLLAMME

Jos tykkäät,voit klikat kuvia, niin saat ne ehkä tarkemmiksi!
Tässä ekaks meiän nurmikollamme on kolmee lajia sieniä, tai sitten vaan eri aikoina nousseita.
 
 Tässä tulee mieleen jonotus... hei älä tallaa mun  helttaani!
 Eikö mulla olekkin hieno uusi kampaus, olin tänään parturissa ja laitettiin hieno tasaisesti leikattu hiusmuoti!
 Hi, hii, se luulee, ettei kellään muulla ole samanlaista, hi hih hii!
 Voi jukrat, kun saa jonottaa kauan!
 Äitii, mä en nää mitään, mitä siellä on?           Äitii!    Mulla on pissahätä!
No voi, pitikö nyt justinsa pissahätä tulla?
 Minne täällä nyt sitten päästään pissalle, kun ei oo mitään paikkoja!
 Oota, äiti kattoo jostain paikan...
 Kurkistan ja katon, oliskohan tuolla jossain paikkaa edessäpäin..
 Ei kyllä näkynyt wc-tä missään, nyt pitää vaan jaksaa koittaa kestää, tai sitten pissaat vaan tohon ihan ruohikkoon. Ei sitä kukaan huomaa, äiti on tässä edessä, no pissaa pian sitten!
 Heiii, tervetuloa vaan tänne, kauan teitä saikin odottaa! Oliko ruuhkaa siellä teillä?

 Mutta kiva, kun nyt ootte täällä meidän kanssamme.Me tykätään asustaa nurmella jossa on joskus vuosia, vuosia sitten ollut tammipuu. Oliskohan se meidän syy asua täällä.?
 Mutta me täällä olemmekin    teitä   odottaneet jo pitkään ja lopulta nyt saamme tutustua paremmin.
 Täällä me olemme kauniita oranssiväreihin kuuluvia sieniä, mitkä nyt parhaat ja isoimmat näyttävät teille parhaat puolensa ja värinsä.

 Aurinko hiukan meitä siinä auttaa, mutta eikö vaan olekkin kauniita?
Ja varsinkin tämä viimeinen, oikein auringon kuningatar!

lauantai 25. syyskuuta 2010

KIHIVAS haaste 37.

Tälläkertaa Aino on haastanut meidät  tällä kuvalla ja kuva aihe on" Pala savea."
Luultavasti vielä nipin napin ehdin mukaan!

Mä nyt sain tällasen aikaseks siittä palasta savea.
En itekkään oikein tiiä, mikä on, mutta tämän näin ja tämän myös teille näytän!

Pala savea,
se pehmeää on,
Pala savea, muuttaa muotoaan,
sitä muotoilen.
Pala savea,
on kuin me ihmiset,
muutetaan muotoa, ja ollaan kuin muut!
Uuniin laitetaan,
ja poltetaan,
sitten pois otetaan..
Tulee uusi kuori, niinkuin meillekkin!



perjantai 24. syyskuuta 2010

VIELÄ METSÄRETKELTÄMME

 Tällaisen kauniin  ja erikoisen  kannon sieltä polun varrelta löysin.Mutta mitä siinä kasvoikin, se oli kaunista!
 Aloin sitä oikein tarkasti tutkimaan, ja mitä silmäni näkivätkään!
 Erikoista sientä kasvoi siinä ihan vierivieressä! Pienen pientä....kuva on suurennettuna.
Paljain silmin en sitä nähnyt.
 Tässä toisenlainen  kanto myös siellä samassa metsässä.


Ihastuin tähän heti!
 Ja siksi sitä pitikin heti lähemmin kuvata.Siinä olikin kaunista jäkälää ja sammaltakin.
 Jäkälä onkin mun suosikkini, ja sitä olikin  paljon kannon päässä!
 Ja vielä tällastakin...
 Näitä kaunita pieniä uusia käpyjä olikin  sitten  siellä rannan puissa, oliskohan ollut leppää..
 Ja kaunita uusia urpuja siellä myöskin.
 Hämähäkki olikin tehnyt tosi hyvän lasso- otteen ns. kaninkorvasta! Meinasi varmaan, että kiinni on ja pysyy!
 Kun palattiin sieltä metsäretkeltämme, niin voi ihanaa, huomattiin sielllä pellolla kurkia!
Ja niitä oli siellä PALJON!
 Siinä oli ensin jotain neljä varmaan aika lähellä, muttakun pysähdyttiin,  niin tietenkin ne häipyivät kauemmaksi!
Mutta sain kuitenkin jonkinlaisen kuvan niistä!
 Tässä vielä yksi rohkeampi jäi vielä vähäksi aikaa lähemmäs, mutta silti kaikki olivat kaukana.
Mutta paljon olikin siellä pellolla niitä kurkia, ainakin 50!
En koskaan elämässäni ole niin paljon nähnyt  kurkia yhtäaikaa maassa...paitsi että ne olivat kylläkin aika kaukana , mutta näin ne kuitenkin ja kameralla tulivat edes pikkasen lähemmäs.



 Ja mikä ihanuus sattuikin, heti seuraavana päivänä, näin ekat kurjet lentämässä ja pitämässä kovaa kirkuntaa siellä taivaalla!
Siellä meni aika monta kurkea, oliskohan ollut se sama parvi, kuin siellä pellolla nähtiin?

 Toisen kurkiauran näinkin sitten samana päivänä, mutta pikkasen myöhemmin ja juuri ja juuri ehdei siittä kuvan ottamaan, kun lensivät meidän ylitsemme!
 Siittä metsäretkestä vielä, siellä olikin paljon kärpässieniä, en ikinä olekkaan niin paljon kerralla nähnyt.

 Mutta kauniitahan ne ovat, sille ei mitään voi.

 Vaikka kuinka olisivatkin myrkyllisiä, ja tästä sienestä on ihan varmasti joku maistanutkin!
Oliskohan tää sieni justiinsa se, kun pikkususi maistoi?
 Tässä vielä kärpässienen kauneutta.
 Tällanenkin sieni siellä oli, mutta nimeä en tiiä, mutta sellanen pikkariikkinen oli.

Ja tässä oikein joku sienirykelmä!
Voi, kumpa tuntisin sienet, olisin varmaan saanut korini täyteen hyviä syötäviä sieniä!

tiistai 21. syyskuuta 2010

SADE YLLÄTTI MEIDÄT MATKALLA

Sateessa mentiin Aurajärvelle kuvaamaan...kuviteltiin, että lakkaisi pian..
Ja niinhän se lopulta lakkasikin ja alkoikin ihana auringonpaiste!
Odotusaika kulutettiin niinkuin ennen nuorempana autossa kahdestaan, metsässä, hi hii!


Maassa vaan kasvit huokailivat pisaroissaan kauniisti.
Suopursukin näytti kauniin syysvärinsä
Olivat kuin kaksi marjaa vierekkäin.
Kuljettiin tätä mun  suosikkipolkuani, se on mun mielestäni niin  tosi kaunis ja kun aurinko siihen paistelee, niin mikä voisi ollakkaan kauniimpi paikka, kuin tämä?
Kuvat voi klikata vieläkin suuremmaksi, niin näkee paremmin tämänkin paikan!
Puun lehdet siellä näyttivät kauniimman puolensa meille.
 Mustikan kauniit punaiset varvut näyttivät myös kauneuttaan vielä, ennenkuin lehdet putoilevat.
 Seittejäkin niissä näkyi
Mustikan varvut ja lehdetkin voivat olla todella kauniita!
Laitan myöhemmin  tältä retkeltä lisää.