lauantai 30. lokakuuta 2010

NAUTINNOLLISIA HETKIÄ

Yksin metsässä, nautein jokaikisestä hetkestä siellä!
Kuuntelin lintujen lauluja, erikoisen äänisiäkin, kuuntelin, katselin, mutten nähnyt lintua, mikä niin ihmeellisesti lauloi, se olikin varmaan satulintu!
Koirakin haukkui jossain kaukana!
Istuskelin kivellä, mikä oli kuin nojatuoli, siinä ajattelin ja kuuntelin kaikkea kivaa...
Paitsi yhdestä hetkestä  en nauttinut, kun luulin eksyneeni, mutta löysin kuin löysinkin takaisin polulle!
Ja olihan mulla kännykkä mukanani, ettei mulla mitään hätää olisi ollut, vaikka eksynyt olisinkin! Mutta tuli vaan heti sellanen orpo olo, kun huomasi, ettei tiiä, missä on?
No, miks mä eksyin  selvältä isolta polulta..?
No siks, kun uteliaisuus ja toivo kivoista kuvista, voittaa pelon eksyä!
Aina huomasin, että heiii, tuollahan on kivaa kuvattavaa ja sitten tuolla ja tuolla, ja aina menin kauemmas polulta!!
Ja siinä sitä sitten oltiin, en yhtään tiennyt, mistä olin tullut, ja missä se iso polku olisi!
Mutta loppujen lopuksi löysin takaisin polulle kuitenkin, ja aika helpollakin!
Eikä tullut karhukaan vastaani,, hui! Meinaan sekin tuli mieleeni...!
 Tässä otin heinätupsusta kuvan, kun olivat mielestäni niin kauniita, niitä koristi satojen vesipisaroiden tähdet!
Eivät kuitenkaan kuvassa näytä siltä, kuin luonnossa.
Kuvia voi pikkasen suurentaa vielä klikkaamalla, jos tykkää!


 Ja näitä löytyikin  sieltä enemmänkin, pikkusia heinänkorsia, jotka olivat täynnä kirkkaita pisaratähtiä!
  Kuvia otinkin sitten niistä paljon, vaikkei puoletkaan onnistuneet.
Aurinko oli jo laskenut pois niiden kohdalla, ja aina tulee silloin huonommat kuvat, vaikka ei välttämättä.

  Mutta otin kuvia aika monta ja jokunen onnistuikin, että uskalsin tännekkin laittaa teiän nähtäväksenne!

 Pisaroita tippui siellä melkein kaikista kasveista, kun sinne menin, mutta kun tulin pois, niin olivat jo kaikki tippuneet, aurinko oli ne sulattanut pois varmaan.
 Näistä tykkäsin, onkohan nyt sitten rahkasammalta, mutta olivat kuitenkin täynnä pisaroitten kauneutta!
 Tässä lisää
 kuin tässäkin
 Ja vielä
 Ja aina vaan...
 Näitä olisin  sinne jäänyt kuvaamaan vaikka loppupäiväksi, ja illaksikin vielä....muttakun...
 Aurino laski, ja heti tuli sellanen olo, että pitää lähteä kotiin!
Tässä vielä  sammalta pisaroineen!
Oli niin tosi onnistunut kävelyretki mulla metsään, että pitää ottaa uusiksi, ja silloin  lähen vähän isolta polulta pois enemmän, laitan merkin puuhun aina vähän väliä, niin en eksy, ja onhan mulla se kännykkä taskussa, vaikken sitten osaakkaan kenellekkään sanoa, että mistä mua hakevat, hi hi!
No ei naurata silloin, jos oikeesti eksyis!

tiistai 26. lokakuuta 2010

EDELLISEEN POSTAUKSEEN Lisäkkeenä

Koirasta kuva, kun sen lopulta sain kuvaan !
Lampaat eivät ymmärtäneet, mikä oli, oliko koira vai lammas?
Mutta mä voin sen sanoa, etten itekkään aina tiiä, kumpi se  on!
Mutta luultavammin kuitenkin koirarotuun kuuluva!

KOPPIAISIA JA LAMPAITA

 Tässä mä olen, ja kuuntelen....
 Nostan molemmat korvani ylös, niin kuulen paremmin...

 Ei mitään vaaraa, eli sitten vaan kiipeään ylöspäin... 
 Voiiiiih, nyt jalat lipesi, ja mä putooooon!.alaspäääiiin!
 Voi juku, mikä töppi olikin, kai mulla on huulipunat vielä hyvin?
 No niin, uusi yritys ja täältä tullaan vauhdilla
 Ja tässä olen voittajana, hi hiii ja jippii!"!!Mä pääsin ylös asti! Olen paras!
 Nyt kyllä olen ihan äimänkäkenä, mikä toi on tuolla, mikä on tulossa tännepäin???
 Siis , oikeestikkin, mikä toi on, onko se lammas, vai mikä sitten ?
Ei se sanonut mää.ää..  vaan mur mur ja mrr..mikä se oikeestikkin on??
Tiedäkkö sä iskä, mikä se on?

 Ei iskä taida sitä asiaa tietää paremmin, kuin  äitikään, mutta äitinä sanoisin sulle, ettet mee lähemmäksi ainaskaan.

Se ei näytä lampaalta, muttei oikeen koiraltakaan!
Eli  mikähän se sitten mahtaakaan olla?


Tässä piti olla meidän koiran kuva, mutta hävis jonnekkin, enkä saanut sitä takasin, vaikka kuinka houkuttelin!
Lampaat olivat ihan jäykkänä ihmetyksestä!

lauantai 23. lokakuuta 2010

LINTUJA JA VÄHÄN MUUTAKIN

 Tässä on pari tilheä syömässä omppuja ja otin kuvan ikkuna läpi, eli pipariks meni, mutta kun katsoin sitä sitten paremmin, niin en poistanutkaan sitä vaan laitankin sen nyt tänne.
Mun mielestäni oli aika kivan näkönen kuva siltikin, vaikka epäonnistui ton ikkunan vuoksi, sanokaa te,  miltä näyttää?
Kannattaa kokeilla klikkausta, näkyy pikkasen paremmin, niinkuin muutkin kuvat!


 
 Tässä  sitten meillä eka mustarastas tänä vuonna taas..mahtaakohan jäädä talveksi, viime talvena meillä olikin pariskunta koko talven ajan.


 Ja tämä on  Pähkinähakki....
 minkä taas sattumalta löysin tästä aika läheltä, kun on sellasia isoja käpyjä, niin niillä
 herkuttelevat.
Nyt olivat pikkasen arempia, kuin aiemmin kuvaamani. linnut!
 No, tää oli ihan pakko tänne myös laittaa, sillä sillä oli ihan kamala vilu! Jäähileet olivat juuri sulaneet pois...
 Ruusunmarjallakin ihan selvästi on kylmä, kun karvat ovat noin pystyssä!
Nämä sienet bongasin silloin  kerran metsäretkeltäni, missä niitä lampaitakin oli!
Ja niitä lampaitakaan en ole teille vielä esitellyt, pitääkin laittaa ensi kerralla  se postaus, missä lampaatkin ovat ja luulevat meiän koiraa varmaan lampaaksi, kun niin seurasivat katse tarkkana sitä ja sen liikkeitä!
Mutta  nyt tällasia kuvia tällä kertaa!

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

KESÄSTÄ MUISTOJA

Vaikka kuvat ovatkin suuria, toisia kannattaa silti klikata vielä, näkee vieläkin tarkemmin. Tässä mun malvani kukkii,  tänä kesänä
kukkikin tosi paljon ja melkein yhtäaikaa kaikki.
 Mä ite tykkään näistä tosi paljon
 
Ja sainkin taas paljon semeniä näistä kerättyä ensi kevättä varten!
Tässä on sellanen kukka, kun siemenestä kasvatin, mutta tietenkin sen pussin olen hukannut, etten tiiä yhtään, mikä kukka on nimeltään.
Mutta siinä yhdessä kukassa asusti koko ajan typpylude.
 Tällanen sieltä käveli mua vastaan melkein joka kerta, kun kukkaa kuvasin.
Mahtoiko suojella jotain?
Jostain luin, että tällasella on lapsia, mistä pitää tosi hyvää huolta, mutta vaikka kuinka yritin katsella, niin en lapsia nähnyt!
 Tässäkin on jonkinlainen lude, minkä löysin tuolta meiän pellolta, tällasta en ole ennen nähnytkään.Oli ihan uusi tuttavuus tämän kanssa!
 Tämänkin sain lopulta kuvaan, tämä on ihan oranssin värinen perhonen,
Mutta niin vain pikkuseksi hetkeksi pysähtyi, oli melkein koko ajan liikkeellä!
 Niinkuin myös tämä oranssinen perhonen myös, ei ehtinyt kauaa viivähttää paikoillaan, eli sain sitä kauan jahdata, että kuvan sain napattua!
 Entäs, mikähän tämä sitten mahtaakaan olla?
Se oli vaan niin kivannäkönen tossa vihreessä kasvissa, mutta on varmaankin jonkinlainen yöperhonen?
 Tällastakaan luteen näköstä en ole ennen nähnyt, mikähän lienee tämäkin.
Oli hienoa huomata, että tänä kesänä löysin paljon enemmän erilaisia ötököitä, mitä en ennen ollutkaan nähnyt!
 Tämän nappasin, kun oltiin veneellä liikkeellä, rantakaislikossa se asusteli.
 Tässä heinäsirkka katselee maailmaa,
 ja miettii, uskaltaiskohan tonne heinikkoon hypätä!
Sitten viimesenä kuva hepokatista, ja voi juku, se olikin iso!
Kuvasin sitä siellä pellolla myös, ja oli ihmeen rauhallinen, antoi kuvata itseään, mutta sitten yht`äkkiä hävisi jonnekkin ja koitin katsoa, että minne hävisi!
No, mutta, arvatkaapa vaan missä oli??
Me kateltiin siinä vähän aikaa toisiamme silmiin, oli se aikamoinen hetki, mä ja hepokatti nokat vastatusten!!!
Olis kyllä pitänyt olla mukana toinen kamera, siittä oliskin tullut hyvä kuva, toinen suu auki ja toinen ihmetyksissään katsellut mua, että mikähän toikin hassu nainen on ??

tiistai 19. lokakuuta 2010

FASAANIKUKON JA KANOJEN VIERAILU PUUTARHASSAMME

 Nyt ootte sitten varuillanne, mä katson ensi voitteko mennä..
No heiii, täällä kullostaa hyvältä KRIIkrrk!!!!!!!!!!
 No voi ihanuus, päästin oikein orrelle äidin kanssa!
Nyt kyllä varmaan sitten ensin peseydytään, vai mitä äiti?
No, tietenkin pitääkin peseytyä, eihän  tästä mitään tulisikaan, jos ei saisi välillä puhdistaa itseään!

 Ja sitten muistatte myös korvantaustanne tosi hyvin pestä ja niskasulat ym.
ja siipienvälit on  myös hyvä pestä joka päivä!
 Oikein kunnolla sitten, myös!
 Hei, lähtikö äiti jo pois?? ja Sissikin?
 No, niin, vekarat, alkakaahan tulla, tuolla on lähellä ihmisiä, ja sillä yhdellä on  musta möhkäle kädessään, äkkiä sittekin  tänne!
 No niin näyttää olevan, tullaan isä ihan heti,... äitiiii!
No niin, perhe fasaani, alkakaahan lampsia  mun perässäni  ja ihan heti, mä ootan teitä tässä!
Kaikki on ihan hyvin, täti Moonika siellä vaan taas sojottelee sillä mustalla mötikällään, mutta mennään nyt kuitenkin, saitte jo pestyä itsenne kuitenkin!
Nyt onkin jo nukkumaan menoaika ihan lähellä jo!