keskiviikko 7. marraskuuta 2012

MEIDÄN PIKKU HAUVELI

On jo kasvanut ja nyt häntä koitetaan opettaa ihmisten tavoille...
Eli olemaan kiltisti.
Mikä ei aina olekkaan niin helppoa kuin luulisi.
1.Haukkuminen  on niin tosi kivaa, mutta miten sen saisi pois kitkettyä pieneltä koiralta??
2.Leikkipureminen ihmistä kohtaan, toinen asia, miten sen saa kitkettyä pois?
Antakaa vinkkejä, vesisuihkepullo vinkki on jo käytetty loppuun, hi!

Ensinnäkin meidän ihana koirulimme on niin tosi villi, mikä nyt onkin ihan tavanomaista vasta vajaa kolmekuukauden ikäiselle koiralle

 Ja hän osaa olla niin todella söpö ja ihana koiruli.
 Jota me rakastetaan tosi paljon. Hän kuuntelee , kun puhun hänelle...

 .Hän katsoo silmiin ja vähän häpeääkin, jos on ollut tuhmana.

 On aika viisas koiruli kuitenkin. Mutta niin todella itsepäinen, jos sille päälle sattuu..

 Tässä ihmettelee, että mitähän tässä seuraavaksi tekis, leikkisikö, vai tekisko jotain muuta kivaa, hi!
 Mutta päätyikin äitin helmoihin...halusi tulla syliin ja siihenhän hän pääsee aina


.
 Katsoo niin nätisti, että ei voi siittä kieltäytyä, sillä hän on niin ihanan  pehmoinen ja lämmin ja rakas!

28 kommenttia:

  1. ONNEA!

    Ihana koiruli.
    Leluja tuntuu vauvalla olevan enemmän tai vähemmän ... heh-heh!

    VastaaPoista
  2. Voi mikä ihanuus! Ja nuo korvat, oih! Ja heti iski koirakuume näitä katsellessa....

    VastaaPoista
  3. Olenkin odottanut, koska tulee koirulipäivitys :-)
    Emmin kissa on nyt puoli vuotta ja on jo paljon oppinut, mutta villityspuuskia tulee välillä.
    Kyllä ensimmäinen vuosi sellaisia oppimista on. Haukkumista on varmaan vaikea saada pois, koska ääni on pienen koiran puolustuskeino.
    Ihanat silmät, kyllä siinä äiti heltyy :-D

    VastaaPoista
  4. Voi tuhannen turkasta mikä hellukkainen!!! Kyllä nuo myös riiviöitä osaavat olla. Itse aikoinaan otin käyttöön ns. positiivisen koulutuksen. Ja naksuttimen. Aina kun koira teki jonkun asian oikein, esim. ei haukkunut, niin naks naksuttimella ja namukkaa salamannopeasti suuhun ja tietysti kehut päälle. Vältin EI-sanaa. Työlästä hommaa ja aikaa vievää. Mutta jatkuvat toistot tuottivat tulosta ja sain Perämiehen haukkumattomaksi. Paitsi tietysti koirapuistossa se mekasti. Ei kotona. Samoin poistui näykkiminen. En torunut, en kieltänyt, vaan kehuin hyviä suorituksia ja palkitsin namukalla. Perämieheen toimi tämä systeemi ainakin.

    VastaaPoista
  5. OI, kun hän on söpönen noine korvineen js isoine silmineen. Ja osaa hän olla hyvin kuvauksellinenkin.

    VastaaPoista
  6. Tällaisia kuvia ei saisi laittaa tänne, koirakuume vaan yltyy entisestään;D

    VastaaPoista
  7. Oi, mikä söpöliini!!

    Pureminen loppuu, kun siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Eli jos koira puree, leikki/rapsuttelu loppuu HETI ja kaikki huomio kiinnitetään pois koirasta. Nouse ylös, käännä selkäsi yms. Leikki ja hyvittely jatkuu, kunhan hampaat pysyvät piilossa. Tuon ikäisellä koiralla on luontainen tarve purra, joten kaikkiin leikki/hellittelyhetkiin kannattaa ottaa lelu mukaan ja tarjota sitä(=heilutella nenän edessä), aina kun näyttäisi olevan vaara hampaidenkäyttöstä. Eli ei kielletä sitä leikkimästä tai toteuttamasta vaistojaan, vaan ohjataan ne ihmiselle sopiville urille.

    Henk.koht. olen sitä mieltä, ettei ole kohtuullista kieltää koiralta kaikkea haukkumista, vähän kuin ihmiseltä kiellettäisiin puhuminen, mutta jatkuva räkytys saa kyllä hermot kiristymään. Mutta samalla periaatteella opetan senkin. Väärässä kohdassa haukkumalla ei saa IKINÄ huomiota/ruokaa/ulospääsyä tms., oikeassa kohdassa haukkumista kannustan.

    VastaaPoista
  8. Voi miten söpö koiruli sinulla on, ihana.

    VastaaPoista
  9. Kun olimme Lilin kanssa koirakoulussa, siellä oli yksi pentukin. Emäntä koko ajan sanoi EI EI EI, kun pentu leikki hihnalla. Minun teki mieli sanoa, että kunhan se kasvaa, ei se enää leiki. Turhaa komentaa koko ajan, ilohan siitä menee. Ja koiran lapsuus on niin lyhyt. Tärkeintä on oppia TÄNNE. Ja se onkin mukavaa kun saa kehut ja namipalat. Ja ulos pissaaminen ja kakkaaminen on myös hienoa, siitä pitää kehua. Nauti!

    VastaaPoista
  10. Ihana suloinen rasavilli!
    Olen koiran ja kissan väärän paikan puremiselle tahi väärään paikkaan menemiseen käyttänyt citruunan mehua, hivauttanut mehua pinnoille.
    Sitä ne on inhonneet, irvistellen perääntyneet. Pysyneet poissa.

    Kissalle kukkasumutin pullosta suhauttamalla on oppinut pysymään pois luvattomasta paikasta. Jo pelkkä sumuttimen näyttö on riittänyt, kun on sisäistänyt.

    Käsien jäkertäminen pienenä, niin oppi kun painokkaasti sanoi "ei pure" juuri puremisen hatkellä. Tiukka silmiin katsonta ja heti estää.
    Niin kuin nyt näille suloisille eläjille pystyy nyt tiukistelemaan.;))

    VastaaPoista
  11. Harakka, koiraa ja lasta kasvatetaan rakastamalla ja opettamalla;))))

    Minä en muuten ole koiraihminen enkä osaa siis neuvoa;D

    VastaaPoista

  12. Miten ikinä voit vastustaa tuota katsetta? Ja kouluttaa???
    Minusta ei koskaan olisi koiran kasvattajaksi. Luulisin. Syöttäisin koiran jalattomaksi ja kantelisin sitä sitten pitkin maita ja mantuja. En saattaisi noilta silmiltä juuri mitään kieltää. Ja silti aina joskus haaveilen koirasta. Miten kouluttaisin ja kasvattaisin sen niin, että se lempeästi pyytäisi itseään ulkoiluttamaan ja aistisi milloin minulle sopisi.Sellainen kasvattaja minä olisin.

    VastaaPoista
  13. Ihana pieni koiruli teillä. Kasvatusohjeita en osaa antaa. Nauttikaa nyt vaan yhdessäolosta.

    VastaaPoista
  14. Suloinen nappisilmä! Hellyttävä katse, jestas!

    Hyviä ohjeita olet saanutkin jo. Meillä pureskeluun tehosi sumupulloon lisätty jalkaöljy, mentholin hajuinen! Pieni määrä jo riitti, ettei koko huusholli sentään tuoksunut siltä. Kiiriksen naksutin vinkkiä kokeilisin myös.

    VastaaPoista
  15. Kyllä osaa olla söötti. Eihän tuommosta nappisilmää raaski kieltää. Vai kuinka?

    VastaaPoista
  16. Kuinka voi olla joku olla noin suloinen!

    VastaaPoista
  17. Onpa teillä pikkuinen söötti lemmikki. Ei ole mulla koiran kasvatukseen yhtikäs ohjetta.

    VastaaPoista
  18. Voi että osaakin olla sulonen ja niin pikkunen!!

    VastaaPoista
  19. Voi että kuinka suloinen ja herttainen hän on!!
    kyllä ajan mittaan oppii tavoille varmaankin..
    Pureminen loppuu kun håmpaat vaihtuvat..
    Minkä rotuinen?

    VastaaPoista
  20. Kiitos teille kaikille kommenteistanne oikein paljon.
    Ja monta neuvoa ja vinkkiä tulikin. Kaikkia kokeilen, varmaan joku niistä auttaa.
    Haukkuminen ei häiritse, kun niin vähän täällä sisällä haukkuu, mutta lenkillä haukkuu kauempana olevat ihmiset.
    Ja pureminen varmaan näillä neuvoilla jää pois aikanaan. Purra saakin, kunhan ei pure kättä ja yleensäkkin ihmistä. Nythän se onkin vielä sellasta leikkiä siltä, mutta pienenä on opittava kuitenkin se, mitä saa purra.
    Kiitos kaikille!

    VastaaPoista
  21. Kylläpä onkin suloinen!!! Hyvää alkutalvea!!

    VastaaPoista
  22. Ajoitus kehuissa ja toruissa on se tärkein! Söpö hauveli! Meillä on vähän isompi ja vanhempi..., rottweileruros, joka on lähes kahdeksan vuotta.

    VastaaPoista
  23. Oi joi joi kun on kyllä söpöjä kuvia!
    S. Willberg

    VastaaPoista
  24. Orvokki, Arleena, tp, Satu ja S.Willberg kiitos teillekkin oikein paljon kommenteistanne!

    VastaaPoista
  25. S.Willberg blogistasi puuttuu kommentti loora, ei löytynyt sellasta lainkaan, oletko huomannut.
    Vai enkö minä vaan löytänyt sellasta paikkaa sieltä?

    VastaaPoista