HUHTIKUUN LINTUJA JA PIIPPOJA takapihalla

 

Siellä se piilottelee tuijien varjossa...

Sitten varovaisesti  tulee esille ja tuimankin näköisenä joskus...

Meinaan mustarastas!

Sitä on kiva seurata...

Sen varovaisia liikkeitä...

koko ajan seuraten  kaikkia mahdollista...sade taas yllätti...

Tai oikeastaan ei se nykyään yllätä, vaan melkein aina näinä päivinä on satanut, paitsi tässä yhtenä päivänä..

Punarintakin tuli meitä tänne uuteen paikkaan tervehtimään...

Ihmetteli sekin varmaan, miksi meidän takapihamme on näin sekavassa tilassa....

Kerroinkin sille, että ollaan tänne vuodenvaihteessa muutettu ja siksi takapihamme on huonossa jamassa...menee meiltä aikaa, ennenkuin se saadaan jonkinlaiseen kuntoon.

Kun nyt vaan tulisi kivoja ilmoja, että voisi mennä siivoileen ja laittamaan sitä takapihaa...terassilla on vielä kaikki mun tuomat kivet ja kävyt ja puutarhaesineet, siinä ne nyt on tämän kesän varmaan säilössä, ennenkuin löydän niille paikan.....

Kerran tuolla takapihalla oltiin, kun oli aurinkoinen päivä yksi tässä välissä, niin sen jälkeen kurassahan me oltiin ja molemmat raihnaisia ja kipeitä!😕

 Selkäni ilmoitti mulle, ettei parane kerralla liikaa innostua, sillä menee jalat alta muuten aika äkkiä! Pakkohan sitä on kuunnella, ja pikkuhiljaa laittelenkin  kesän aikana edes vähän jotain kuntoon..katsotaan nyt, miten kaikki edistyy sitten.

Eipä tonne ulos pahemmin oo mieli tehnytkään, kun satelee  vettä ja lunta vuorotellen!

Tänään kävin sateen välissä  tarkistamassa, että näkyykö mitään sieltä nousevan maan sisältä, ja ilostuinkin näistä piipoista, jotka nyt näkyivätkin jo hyvin.

Tässä näitä pisaroiden kaunistamia piippoja....

Jonkinlaisia krookuksia varmaankin

Niinkuin tämäkin..

Kyllähän se takapiha sieltä pikkuhiljaa jotenkin tulee tehtyä, kun ei liikaa innostu, eli pikkuhiljaa tehdään, ei kiireellä...kun vaan saisin sen taottua päähäni, että pikkuhiljaa hyvää tulee, hi!😊

Ennen pääsiäistä tein tällasia, löysin pinterestistä ohjeen..siinä nää munanpuolikkaat tehtiin sokerivesiliuoksella, mutta lisäsin vähän liimaa joukkoon ja tulikin kestävän oloisia.

Koristeeksi vielä neulahuovutin pajunoksia kylkeen.

JÄÄKUKKALYHTY

KANNATTAA KLIKATA NÄMÄ KUVAT

Olen katsellut Hannelen ja Marin blogeissa,
kun he ovat tehneet siellä kauniita kukkajäälyhtyjä.

Mä myös kokeilin, mutta mulla oli vain yksi joulutähti,
Ja muutama oksa tulilatvaa.

Mutta päätin kuitenkin kokeilla.
Ja ei sen niin väliä sitten ollutkaan, kun sitä jäätähän mä aina tutkin,
jäähullu, kun olen.

Mutta näissä lyhdyissä ero tavallisiin on se,
että ne jäädytetään pikkasen erilaisesti.

Ne jäädytetään kahdessa erässä ainaskin.
Eli laitetaan kukat sinne pohjalle kauniisti
Niinperin, että näkyvät sitten kauniisti ulospäin.

Sitten vettä vaan senverran, että jäätyvät kiinni.
Niin, sitten jäätymään, ja kun ovat jäätyneet kiinni,
lisätään vettä.

Mutta jos haluaa vielä lisää kukkia , ja vieläkin enemmän kukkia, samaan lyhtyyn,
Niin sitten taas pikkasen kerrallaan lisätään sitä vettä, että jäätyy taas kiinni, muutenhan ne nousevat pintaan.

Lopuksi sitten vettä astia täyteen (melkein)
Ja pakkaseen.

Sitten vaan lämmintä vettä ( ei kuumaa, niinkuin mä höpsö tein) astian päälle ja varovasti otetaan
pois astiastaan.

Ottakaa varovasti, ettei käy niinkuin mulle, eli halkesi vietävä!
No, uusiks sitten vaan, eli vähän vettä pohjalle,
että jäätyy kiinni, ja sitten lisätään taas enemmän.

Ai niin, sitten vielä yksi tärkeä asia, että jos haluaa sinne kynttilän sisään, niin pitää muistaa ottaa se sieltä pakkasesta tarpeeksi ajoissa, ettei käy niinkuin mulle.
Eli jäätyi kiinni, ja sitten koitin hakata puukkolla siihen reikää,
niin tietenkin se halkesi TAAAAAS!

No, huh huh, lopultakin valmis, mutta ilman sitä reikää vieläkin.
Mutta aika hyvin meni piiloon rikkimenneet jäljet.
Ja nyt se koristaa meiän ovipieltä, ilman sitä kynttilää.
Punaisesta joulutähdistä varmasti ehkä saisi kauniimman ja näkyvämmän.
Ainakin jos tekee sen näin, ettei muista ottaa sitä tarpeeksi aikaisin pois pakkaseta, eli jäätyy kokonaan kiinni!

Vaikka tällanen jäälyhty ei välttämättä sitä kynttilää ehkä tarvikkaan, kun on jo muutenkin kukkineen kaunis!

TÄNÄÄN TORSTAINA

Piti taas käydä tavanomaisella reissullani labrassa.
15 kilometrin päähän.
Matkalla taivas tummeni nopeaan, vaikka aurinko paistoikin vielä.

Junakin tuli vastaan kovalla vauhdilla.
Ja kun lähemmäksi Vammalaa päästiin, niin alkoi sataa kaatamalla!
Sopivasti, kun mun piti autosta lähteä.
Mutta onneks mulla oli kuski mukana, eli hän heitti mut oven eteen , ei tarvinnut kastua.

Kotiin kun tultiin, niin aloin keräämään vaahteran lehtiä, muttei ollut oikein hyviä vielä.
Ja sitten oli ryppysiä ja kuivuneitakin.
Mutta niistä, mitä löysin , kokeilin tehdä ruusuja.
Vähän huonostihan se alkuun syntyi, mutta harjottelin, ja jonkinlaisia niistä sitten lopulta tulikin.
Ensi kerralla pitää tehdä löysempiä, mutta pitää olla myös isompia lehtiäkin, mulla oli niin pieniä.

Ohjeen löysin täältä, ja osoitteen löysin aimariin sivuilta.
Mutta kauniita ovat maljakossa, eteisen pöydällä.

Syntymäpäiväkortti

Pikkusiskolleni.

Ihan ite teinkin.

Sen verran sain tänään aikaiseksi!

Sain koneeni kuntoon, tai sivustoni.

Tai oikeestaan mies sen huomasi, oli yksi ruksi jotenkin mennyt väärään paikkaan.

Lapsille askartelua ja miksei

Aikuisillekkin!
Leikkaa ensin kaksi kpl linnunmuotoisia kuvia,ja liinmaa yhteen,siipeen asti,taita siivet alas,ja väritä mieleiseksi,ja laita lopuksi lanka lintuun,ja lintu vaikka ikkunaan koristeeksi!

askartelua

leijona
No tässä pikkasen ohjeita helppoon askarteluun pienempienkin kanssa,jos pikkasen osaavat saksia käyttää,niin siittä vaan hapsuttaan,eikä haittaa mitään,vaikka menis välillä poikkikin,koska se on tärkeintä,että ne pienetkin kuitenkin saavat olla mukana.
Äiti tai hoitaja voi sitten vaikka ne palaset lapsen kaa liimata vaikka johonkin pohjaan siihen kohtaan,mihin lapsi haluaa.eli miltä hän haluaa leijonan näyttävän...
Niin,sitten kun on hapsutettu,niin kynän avulla kiharat syntyvät helposti,kierretään hapsu kerrallaan kynän ympärille,ja sitä jatketaan,että kaiki on hapsutettu,tätä työtä voi tehdä montakin päivää,jos lapsi ei jaksa kerralla kaikkee tehä.