Muistakaa arvaus-kilpailu

Kommentoikaa kyseiseen plokkaukseen!

Matkallamme

Takaisin tullessamme, oli kurja ilma loppupäässä- lumi pöllysi..

Toiset uskalsivat kuitenkin ohitellakkin!

Klikkaa kuvia

Tässä tuoli "rannastamme"Hei, nyt kaikki uimaan!

Kaunista aitaakin oli lähellä


Tässä kuitenkin mökkimme,



Kaunis oli päältä ja sisältä myös, mun piti ottaa aamulla kuvia sisältä, mutta yksinkertaisesti unohdin!

Tämä oli matkamme varrella, eli Presidentti Kekkosen synnyinkoti.

Jotain sain räpsittyä kuvia sisältäkin, vaikka ovet olivatkin lukossa, mutta jäätyneistä ikkunoista kuvasin pari kuvaa. (Laitan myöhemmin)


Latoja oli matkamme varrella monta!

Siellä mökillämme oli puskia, mitkä kaikki olivat kuin

Kukkia, kuin timantikukkia!

Ja kukat vieläkin kauniimpija kuin kesällä!

(Laitan myuöhemmin lisää kuvia)

Mutta nämä kaksi korppia, olivat kyllä aika vaikeita kuvata, eli kun huomasimme nämä, pysähdyttiin heti ja peruutettin, muttakun kohdalle lähelle päästiin, olivat jo lentäneet pois.

Tämä kuva jostain syystä olikin osunut siihen kohtaan justiinsa, missä korpit olivat.

Mutta huono kuva kuitenkin, mutta korpit sitten siinä ovat!

Siellä matkallamme oli tosi iso pahka jossain puussa, koivussa luultavastikkin, arvata piti, kun ei päässyt sisään, sinne museopaikoille.

Sitten kaikkista pahin juttu oli ja pelokaskin, kun pitkän matkaa ajoi edessämme auto ilman kuskia, ei osattu sitä edes ohittaa, koska ei tiedetty, miten reagoi, auto.!?

Mutta ei kuskia kyllä näkynyt lainkaan..eli missä kuski?

Tässä tullaan IIsalmeen, eli pikkasen matkaa vielä mökillemme.

Vielä yksi kuva ennen Iisalmea , eli Jämsässä hienot näkymät, eli Himoksen kauniit mäet!

Kuvat ovat nyt vähän sekaisin, yhtä sekaisin, kuin mun pääni!

Mua on väsyttänyt ihan kamalastikkin, eilen en jaksanut laittaa kuvia lainkaan tänne, ja vieläkin väsyttää, mutta jotain kuitenkin laitoin, ja kävin jopa uusia jo kuvaamassa tänään päivällä, kun vielä aurinko paisteli!

Toivottavasti en ole tulossa kipeeksi, kun sitä flunssaa on paljon liikkeellä!

KEVÄISEN KOLLAASIN MYÖTÄ

Maltan teidät muutamaksi päiväksi jättää, ehkä jo kuitenkin perjantaina olen kotona.

Lähetään siskon kaa kuvausreuissulle!

Kommentilaatikko käytettävissä aina!

Arvauskilpailu, kommentin jättäneille.

Teille kaikille, ketä jättää kommentin sivulleni, tähän kommenttilaatikkoon. Heidän kesken
arvotaan pikkupalkinto!
Arvausaika loppuu 08.03-09
Eli, mikä tämä otus on?

Jäähileet

Kauniita ovat jäähileet,

luonnon muokkaamat.

Aina yhtä kauniita,

auringossa hehkuen, uutta

kevättä odottaen.

Arvatkaapa taas

Klikkaa kuvia

Nyt taitaa olla aika helppo

Kun on monta kuvaakin,

Mutta oli pakko laittaa kaikki

Kun innostun, niin sitten on vaan pakko!



Mutta on taas hauska lukea, mitä laitatte, ja arvaatteko!

Retkiltäni vielä

Näitä talventörröttäjiä voisi kuvata vaikka aina,

Klikkaa kuvia

Niitä löytyy paljon, muttakun pikkasen eri suunnasta ottaa kuvan,

Niin vaihtaa muotoaan, kuin tämäkin jäkälä, tai puun kaarnasammal-jäkälä!?

Maailma on kauneutta täynnä, ja aina uutta ja uuttakin tulee, sitä mukaa, kuin kesää kohti mennään!

Tässä vielä jäälle on virkattu pitsireunat!

LASKIAINEN JOKA PÄIVÄ TALVELLA

Oli se meilläkin joka päivä melkein, kun lapsia olimme!
Isä toi tehtaalta ison, ison pahvin palasen. Se oli sellasta paksua pahvia, ja sen siittä muistan niin
hyvin, kun se oli niiiiin iso!
Siihen me lapset kaikki kolme mentiin, ja tietenkin kaikkien kaveritkin vielä.
Taisi siinä olla joskus kaverin kavereitakin!
Mutta hauskaa oli!
Oli se kyytiä, kun kaikki melkein 10 ahtautuu samalle pahville limittäin ristikkäin, vinottain poikittain, rivissä suorassa, ja joskus päällekkäinkin ja alassuitten!
Voi sitä jännitystä, kun pahvin liikkeen tunsi takapuolessaan, tunsi, että nyt, nyt se lähtee... alaspäin!
Ja voi sitä kiljumista kiljuntaa, rääkkymistä kräkätystä, karjuntaa kamalaa, naurua niin syvää, että ihan vattasta sattu!
Se oli niin kiljuvan hauskaa, ettei vuoristoratakaan voittoa vienyt!
Koko lasti päästiin kyydillä ja vauhdilla alas.
Ja taas oli mielessä, että pian pian ylös , ja uudestaan, uudestaan taas!! Ihanaa!
Isä on kiva, kun tuo aina meille isoja pahvia ja mä rakastan äitiä ja isää niin paljon!
Sen mä muistan, että aina oli hyvä olla, ja välillä ehti äitiä ja isääkin muistaa ja tuntea sen tunteen, kun rakastaa!

Tässä pajupensas

Pensas kasvoi metsän reunassa. Ihmetellen sen valkoisia tupsuja,

aloin ottaa siittä kuvia.

Klikkaa kuvia

Olivat kuin hiuksia

Olivat kauniita

ja erikoisen näköisiä.

yykaaKoo4 Haaste 17.

Viikon haaste numero on 50.

Tälläkertaa päädyin tällaseen, kun kaikki paikat läpi kävin, ja pää on tyhjä, niin nyt ainakin on numero 50. ja kukkia numerossa on se 50.

Mikähän tämä on?

Onko unohtanut käydä parturissa, vai vaan tykkää sekasista hiuksistaan!?

Metsälenkiltäni kuvia

Ilma oli kaunis aurinkoinen silloin, kun nämä kuvat otin.

Klikkaa kuvia

Kuljin hiljakseen metsässä, ympärilleni koko ajan katsellen.

Näin paljon kaikkea kaunista


ja monta värikästäkin asiaa

pienen kuusen oksakin oli kuin olisi koristeltu joulukoristein!

Kauniita mäntyjä oli korkealla kallioilla.

Niillä oli oksia paljon, ja mieli teki kiipeen latvaan asti!

Mutta jätin silti sen asian toiseen kertaan, tai toisille!

Mutta syksyn kukatkin siellä olivat kauniita, kuin kevät olisi ollut!

Puolukan lehdet lämmittelivät aauringonpaisteessa.

Toiset värjöttelivät vilussa varjon puolella!