VALOKUVA- RUNOTORSTAI 299.

Tälläkertaa haastesana oli VALO.
 Otin tällaisen kuvan, kuva esittää miestäni, joka aamulla haravoi.
Siinähän sitä valoa onkin kaksin verroin, aurinko ja mun oma rakas.
Pian 43v. yhteistä taivalta.

Ojenna kätesi
maista aamun valoa
yön ikkunat sulkeutuneet
aurinko tullut esiin
katson sinuun
hellyyttä tunnen
aurinko
taivas
sinä
kanssani kuljet
valoa kannat
kiitollisuutta tunnen.

Otan tällä runolla osaa myös Runotorstaihin.
Klikkaa linkeistä lisää Valoa.

VALOKUVA-RUNO TORSTAI

Haaste 296.
Aihe: PISARAT

Pitkästä aikaa otan minäkin osaa näillä kuvilla.
Klikkaa kuvia kaksi kertaa, niin näet pisarat paremmin.

Löysin varastoista vielä yhden jäisenkin pisaran.

Ilmassa leijuu
syksyn tuoksu
tuulessa värisee
valkeat pisarat
auringon taittuvissa
säteissä syntyy
luonnon tekemä
ihmemaa.

Lisää pisara kuvia kuvaketta klikkaamalla:
Alimmaisesta runoja samasta aiheesta.

RUNO- JA VALOKUVATORSTAI 256.

Runo- ja valokuvatorstaissa oli tälläkertaa haasteena SYKSY.
Mä otan osaa tällasella kuvalla, joka vähän liittyy myös runooni.

SYKSY

Sumu ojensi vahvat ranteensa
hämärä on vallannut metsän

Kivetkin vaikenevat

Pumpuliin käärityt kukat
pelkäävät särkyvänsä

Vesiperhosen tanssi auringossa
muisto jostain kauniista

Syysaamun aurinko veden pinnalla
Talven unelma!

RUNOTORSTAI 43. haaste

TÄÄLLÄ lisää virtaa.

VIRTA

Virta pienessä,
pienentyneessä
purossani.
Omana pikku purona,
oma pieni virtani.
Vielä virta, virtaa
suonissani,
huutaa lapsuuteni
pikkuista virtaa,
puroani.

RUNOTORSTAIN 139. haaste

On tällä kertaa kirjoittaa runo, jossa on 10 sanaa.
Täällä on lisää kymmenen sanan runoja.

Iloni laulaa
kuivuneessa männynkäkkärässä.
Se sieluuni lensi
ja sydämeeni tallentui.

INHIMILLISTÄ

Runotorstain haaste 138.



Tyhjyyteen huudan kaipaukseni...
Huutoani ei kukaan kuule.
kesä rakkain, kaunein!
Ikävä mulla on jo sua!
Surujen silta kevääseen kestää.
Inhimillistä.

VIELÄ HETKI

Kesä, tulit kun sua kaipasimme ,
pysy kauan,
kauniina aurinkona ympärillämme,
hyvänä olona sydämmissämme.
Pysy vielä hetki.

RUNOTORSTAIN HAASTE 126.

MIKÄ TÄMÄ ON?


Niin pehmoinen,
pörröinen.
Niin keväinen,
atsii, atsii, niisk niisk, ATSIII!!!
Silti kauniskin!

IHMINEN

123. Runotorstai
"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

Lumen valkoinen
pinta,
auringon tähtiä
täynnä.
Tunne hiljainen,
nöyrä.
Luojan edessä,
ihminen.

Draama

Sitä kauhistusta kamalaa, en halua enää kokea!

En halua kuullakkaan!

Haluan olla ilman sitä kamalaa muistoa!

Saanko olla auringon pilkkeissä kiinni

muuta en toivo.

Aurinko, ota minut, ja vie pois!

Runotorstain haaste no: 118

kuva: Elegia ©

Runoja kirjoitetaan tällä kertaa Elegian blogista löytyneen kuvan innoittamana.

HUKASSA

Lattialla kenkiä monta...

sikin sokin, voi onnetonta!

Missä on toisen pari...

Löytyykö- vai hukkaanko mennyt on?

Kuluu pieni tovi...

siinä sitten haetaan,

ennenkuin ulos lähdetään.

No, lopulta löytyi toinen kenkä,

piharappuselle riisuttu jo oli!

Kaikki on aina hukassa,

ihan hiki on päässä ja tukassa!

Voi että, kun saisi tähän taloon,

järjestyksen joskus, joka koloon!

Meidän planeetta

On maa..
Joskus tuntuu, kuin pilviharson läpi katselisimme
salaisuutta.
Meidän maata katsellessa, kaunista kuin mikä
silti valitamme
miks ei aurinko paista, ja miks sataa?
Voi meitä, kumpa jo aikuiseks kasvaisimme,
ja tyytyväisiä olisimme,
ettei sadat sateet hukuttais ,
eikä aurinko kuivaksi maata porottais!
Kiitos Luojalle, maastamme, ja plaanetastamme!
Kiitos kuusta kauniista, ja loisteesta auringon!

Runotorstain 110 haaste: LASI

Enkelini

Lasienkeli, hauras,
herkästi rikkimenevä.
jos pudottaa,
tuhansiksi siruiksi häviää!

Kyyneleeni sulaisivat
siruihin
kasvaisiko uusi
enkeli, uusi
kyynelenkeli?

Ajan rattaat, voiko pysäyttää

Runotorstai
109. haaste
20.11.2008 - 00:05Haasteena tällä kertaa tekstilaina:"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta. Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"



Vanhat valokuvat,
ilonamme.
Siellä lapsena juoksemme,
ilman murheita leikimme.
Kadonneet ystävämme näemme,
pois nukkuneet luonamme.
Ajan rattaat kääntyvät,
takaisin menneisiin,
siellä saamme hetken viivähtää
ja ajan pysäyttää!

Runotorstai haaste 108 Asetelma

klikkaa kuvaa Kyyneleeni
p
u
t
o
a
v
a
t
lehdelle
jääden siihen
asetelmaan, kuin tarkoitettu
olisi!
mielessäni
kauniit muistot,
äidistä ja isästä!

Sillat

Vanhat valokuvat pitivät minua
otteessaan pitkään...
Siellä olin minäkin, pikkuharakkana,
nauramassa suu ammollaan, ilman etuhampaita!
Mieskin siellä pilkahti,
tullut lomalle armeijasta,
voi sitä nuorta rakkautta, joka silloin paloi!
Lapseni kaikki kolme sieltä
löysin myös,
pienenä palleroisina, olivat ilon päiviä!
Siellä myös isäni ja äitini,
katsoen minua silmiin, niin eloisana ja nuorenakin vielä!
Niin tallennan kaikki kuvat ja muistot sydämeeni,
ovat siltoja menneisyyteen,
silloista, kaikkista kauniimpia!
Mutta edessä vielä odottaa uusi silta...
silta tulevaisuuden,
sitä nyt luottavaisin mielin lähden
tutkimaan, ja kuvaamaan,
lapsilleni muistoksi, kun minua ei enää ole,
silloin on kuvat siltoina heidän ja minun välillämme!

Kiltti mieheni

Tänä aamuna meillä oli
oikein iso riita!
Molemmat huudettiin, ja sanoja vaihdettiin..
Alkoi kuin ukkoskuuro, ja
loppui kuin räntäsade!
Hyvä, kun sanoimme toisillemme kaikki,
mikä harmittaa,, uskalsimme sanoa kaikki, selvästi.
Nyt olemme askeleen lähempänä vieläkin toisiamme kuitenkin, kiitos kiltti mieheni, kun
riitelit kanssani!

Salaisuus

Vesihelmet tipahtelevat
raskaana alas, alas..
unien herätessä
ne karkaavat pois, pois..
rosoisen kiven koloihin
kaivautuen syvemmälle,
syvemmälle.
Salaisuus kietoo ympärilleen
kostean harson.

Helppo

On sinua rakastaa, olla onnellinen,
helppo olla tässä ja nyt,
sylissäsi rakkaani.
Kyynelpisarat putoaa kämmenellesi,
sanot: Katso minuun
älä itke rakas
puristat kädestäni
sanot, vuodata tuskasi sydämestäsi minulle..
ole minun,
sinä rakas!

Ajatus

Ajatus sinusta,
satuttaa minua,
ajatus meistä, satuttaa
kaikkia,
ajatus vain muuten vain,
sekin sattuu,
en halua enää ajatella
sinua,
en enää koskaan.
Olimme toisillemme vain unta....