LOISTAVA SYYSKUU

Haaste on Siskon Taikakuvat 54. haaste

Nyt ehdein  ottaa osaa tähän hasteeseen pitkästä aikaa.
Kiitos Sisko, kun pidät näin kivaa haastetta yllä.

 Laitankin sitten tänne muutamia kuvia, joissa itse näen loistavan syyskuun. Kuvat on otettu tänään 24pv syyskuuta.
Ainoastan yksi kuva on otettu jo viime viikolla.
Klikkaa kuvia,  näet suurempana, jos haluat.

 Tämä on mun kesäkukkani takapihalla, joka nyt syksyllä vasta alkoi innostumaan kunnolla kukkimaan.

 Paljon on vielä uusia nuppujakin,

 Toivon nyt vain, ettei tulisi yöpakkasia, saisi vielä kukkia rauhassa.

 Tämäkin on mun kesäkukkani, joka sekin alkoi nyt syyskuulla vasta kunnolla kukkia.

 Tämä onkin sitten jonkinlainen syysasterin tapainen, on aika korkea..ja huomatkaa alavasemmalla,
siellä on meidän Tico hauveli!
Sen pitää aina olla myös katsomassa, mitä teen, hi!

Tätä mulla on myös aika iso puska. En sano nimeä, kun en vaan nyt muista, vaikka kuinka muistelisin. Olisiko joku syysmaksa ruoho?

 Ja sitten tämä kukka, jota ihmettelen, että mistä on mulle nyt tullut?
Ehkä mullasta, tai linnut tuoneet, mutta ei viime kesänä mulla tällasta ollut?

Oliskohan jonkunlainen malva?

 Tässä mustamarja aronian väriloistoa.

 Niinkuin tässäkin kuvassa.

 Ruusukin alkoi kunnolla aukaseen kukkiaan, tästä oranssista tykkään, sain sen äitienpäivälahjaksi.

 Sitten punainen ruusu, jonka kuvan otin aamulla, kun oli vielä kastetta. Tässä ruusun nuppu.

Ja se ruusu.

Tästä tykkään itsekkin tosi paljon. On muuten myös äitienpäivä ruusuni.

 Tällanen keltainen kukkakin nyt alkoi kukkimaan, sain sen alun tyttäreltäni kesällä. Ja nyt syyskuullla  vasta kunnolla alkoi kukkia.

 Sitten tämä kukka, jonka nimeä en myöskään tiedä, mutta sekin alkoi kukkia syyskuulla...

Omppuja saatin tänään vierailtamme ja hyviä ovatkin, nam!

 Tällasen kranssin askartelin mustikan varvuista ja kävyistä. Jotka sitten valmiina suihkuttelin valkoiseksi.Sitten vielä vähäsen väriä kuumaliimalla kiinni.

Sitten tein tällasen syyskorin, jonka annoinkin ystävälleni.

 Itsellenikin pienen galluuna asetelman tein. mutta jäi isompi purkki kuvaamatta ja nyt siellä onkin pimeetä...no, se on sellanen, missä on 3 galluunaa ja juurella jäkälää ja mustikan oksia koristeena.
 ---------------------------
Sitten vielä syysruno:

Syksy
------------
 Sumun sylissä
syksyn tuoksu

Kasteiset kukat
loistavat värit

Kurkiaura taivaalla
ikävän ja kaihon tuo

Syksyn kultasateessa
ero edessä, kesä jää

kyynel vierähtää.
syksyn sumuiset kyyneleet.

ALKUJA JA HAMPAITAKIN

Välillä vähän muutakin kuin metsäkuvia..

Eli mun pihastanikin jotain kevättä jo löytyy, niinkuin nämä krookukset,

 Ja tällasia pieniä alkuja oli muistakin kukista, vesipisararoitten kanssa.

 Sitten tämä jonkinlainen mehikasvikin jo hyvää vauhtia kasvamassa..

 Sitten pienen pieni alku..

 Raparperikin on innostunut.

 Ja tätä pikkuruusua on aina ilo katsella...

 Hampaitakin viime metsäretkeltäni löysin.

Oliskohan hauen hampaat olleet...on varmaan jokin lintu saanut saaliikseen. Vai onko hauki hypännyt kuivalle maalle muuten vaan, hi!

Ja lopuksi vielä kiva löytö isolta kiveltä, hevosenkenkä.
Sen  jätin kuitenkin sinne, vaikka olikin niin kaunis ruosteinen!
Mutta sen paikka oli juuri siinä!

LEPPIKSEN PÄIVÄÄ

Klikkaa kuvaa yhden, tai kaksi kertaa, näet leppiksen paljon paremmin!

 Kyllä on jo niin kamalan sumuista aamuisin tää ilma!

 Pisarat roikkuu raskaana kilvessä  pitkälle päivään.

 Joskus on vaan niin vaikeeta tää kulku....

oksalta toiselle, kun itse painaa niin paljoin pisaroiden kanssa!

 No huh huh, terve vaan, pääsinhän ylös tännekin oksalle lopulta!

 Kyllä leppiksenä olossakin joskus on vaikeita aikoja, varsinkin nää kosteat ajat.
Painaa noi pisarat niin paljon, ja en ole mikään nuori enää, he.

 No, nyt lähden taas alaspäin...

 Mutta hei, tostahan voisin otta hämikseltä nyöriä ja mennä sitä alaspäin, jee.

 No niiiin, hyvinhän se menikin, kun osaa!

 Mutta katso nyt mua, olenko enää mikään nuori tällaseen hypytykseen eestaas, mitäh?

 En oikeesti ole!
Ja mitä sinäkin siinä koko ajan mua kuvaat, tulen ja hyppään sun kameran linssiisi, jos et lopeta sitä kuvaamistasi!

 Oikein sua katson lähemmin, niin et yhtään ymmärrä mun vaikeista ajoistani, miten raskasta joskus on tää pisaroiden kanssa kulkeminen, nyt vasta alkaa puoliltapäivin  helpottaan, huh huh!

 No ni, nyt taas alaspäin..

 ja sitten ylöspäin..

 Ja vielä kerran alaspäin..

 Ja sitten lopulta pääsinkin kuivalle maalle

Nyt voi taas kevyemmin jatkaa matkaa, ei ole enää pisaroita kannettavana.

 No ni, tähän on nyt sitten päästy aamun aikana, metrin verran, hi!
Mutta toivottelen silti kaikille hyvää viikonloppua!

KISSANKELLOT PISAROILLA KORISTELTUNA

Nyt on kesä mennyt melkein jo kokonaan, ollaan syksyssä!
Kesä meni niin nopsaa vauhtia, ettei uskoisikaan.
Mutta selkä on mulla edelleen huonossa kunnossa, eikä anna mun istua koneella kauaa aikaa kerralla.
Olen koittanut sitä sitten parannella olemalla kiltisti poissa koneelta.
Mutta, mutta, ei vaan parane..
Nyt kuitenkin koitan aina välillä täällä olla, ja laittaa postauksenkin silloin tällöin. Kuitenkin vähän useemmin,  kuin tähän asti, hi!

Olen kuitenkin seuraillut elämäänne blogienne kautta, vaikken olekaan kommentoinut teille.
Mutta kiitos teille jokaiselle, jotka kuitenkin olette pysyneet uskollisina blogini seuraajina, vaikken olekaan koko kesänä mitään teille ilmoitellut itsestäni.

Mutta nyt koitan aina silloin tällöin ja vähän useemmin käydä täällä. Mutta silti en aina  pysty teille kaikille kommentoimaan, vaikka käyn kurkkaamassa silti jokaisen postauksenne.
Kiitos teille jokaiselle, jotka olette jaksaneet olla mun seuraajiani!

 Nyt laitan kesästä muistoja ensin tälläkertaa kissankelloista.
Mutta, nyt kun viimeksi olin koiran kanssa lenkillä, näin vieläkin kissankellojen kukkivan!
Miten ne vaan jaksavat ja jaksavat  kukkia aina vaan?
No, nyt ne kuvat...
Muistatko vielä, että  klikkaa yksi tai kaksi kertaa, niin saat kuvat suuremmaksi, jos tykkäät nähdä lähempää.