LUONTORETKEILYÄ

Olimme bongariystäviemme kanssa yhtenä päivänä sellasessa paikassa, kuin Mutilahti.
Ja siellä olikin kaunista paikkaa..

 Kauniit heijastukset tulivat jokeen.niitä jäin oikeen ihailemaan...
Joki oli niin kaunis!
Jos haluat nähdä kuvat vieläkin isompana, niin voit klikata niitä yhden kerran ja toisenkin, niin vielä suurenee vähän.

 Sitten löydettiin heidän jo aiemmin löydetty keltavästäräkki sieltä, joka on sellanen lintu, jota en koskaan aiemmin ole nähnyt.

 Mutta nyt sain sitä ihailla!

Ja he löysivät sillä kertaa aivan uuden linnun taas, eli sitruunavästäräkin, mäkin näin sen, mutten hyvää kuvaa siittä saanut.(mutta näin kuitenkin, se olikin hieno tunne)Mutta kuvassa kuitenkin vähän makroakin siltä  reisulta ottettu. Väri sopii hyvin siihen päivään.

 Mutta meidänhän piti sinne päästä uudelleen tytön kanssa, eli nyt tänään oltiin siellä uudestaan ja oli hilkulla, etten käärmeen päälle astunut, sillä se oli siinä tien sivussa...!!
  Ja olikin hyökkäysasennossa, ja arvaatteko  vaan, meinasinko kiljua, mutta jostain syystä kiljuntaa ei kurkustani tullut, vaan sana KÄÄRME!!
Ja mies ja plikka olivatkin aika äkkiä siinä mun turvanani!!

 Ja tässä se nyt sitten on, koko komeudessaan!!

 Pää nousi koko ajan hyökkäysasentoon

 Lopulta mies heitti sen toiselle puolen ojaa ja sinne se sitten menikin , että hippulat vinku piiloon mättäitten alle! Hui Hui iiiiikkk, nyt vasta uskallan huutaa iiiiikkkkk!!!!!!!kääääääk!!!!!!!!!!!Apuaaa!!!!!!!!!

No, lopulta rauhotuin, että voitiin matkaa jatkaa, harmitti vaan, kun en ollut laittanut saappaita jalkaani, mutta arvaatteko, laitanko tästä lähtien AINA saappaat jalkaani, vaikka olisi kesä kuuma, mutta mulla on saappaat jalassani aina suolle mentäessä!!!  Tai metsään!( tästä lähtien)

 Niin, sinne Mutilahteen on tehty tällanen pato, mistä sitten tulee pikkanen koski...kauempana näkyy kuvassa joutsenia.

 Siinä sitten kun käveltiin sinne uudelle lintutornille, ja koskelle, niin  huomasin tienpenkassa ihmeellistä harsoa..

 Joku oli pukenut kaikki oksat ja pensaat harsoon..

 Taideteoksia toiset olivatkin.

 niinkuin keijujen riippukeinuja.

 tai leijojen mestariteoksia.

 Tässä taitaa olla hämähäkkien kotipesä, iik!   Ja taas iikkk!!  Tällä reissulla olikin monta iiiiikk juttua!
Huomasin meinaan vasta kotona , että ne liikkuvat siinä olivatkin hämiksiä ja niitä olikin siinä paljon, mä luulin kuvaa ottaessani, että olivat muurahaisia!!!
IIIIKKK!!!!!!

 Joutsenet siellä taasen olivat, ja löytäneet varmaan puolisot itselleenkin jo, vai onko tässä vielä jotain epäselvää siinä asiassa?  Vai onko jo perheriita eka käynnissä?

Tällasen perhosen  (Kangasperhonen) löysin sieltä suolta. Siellä missä  se lenkki tehtiin, siellä olikin jo uudet pitkospuut., mutta vielä oli niin hiljaista ja ei kukkinut oikein mitään enää, tai ei vielä ole ehtinyt sitten.

Mutta tällä suoreissulla tapahtuikin paljon jotain muuta, mitä kuvittelinkaan!
Ei olisi energia, ja mieli riittänytkään kovin monia mahakuvia ottaakkaan..koska koko ajan pelkäsin jotain käärmettä!
Nyt pitää vaan alkaa opetella taas pelottomaan kuvaamiseen, tai muuten kuvaamisen käy ohrasesti, koska kuitenkin mun pitää mahalleni mennä monestikkin, kun  makrokuvia otan!
Mutta ehkä se tästä ajan kanssa helpottaa sekin juttu!
Hyvää Äitienpäivää teille kaikille äideille multa, ja vaikka ei nyt kukkia pahemmin ollutkaan tässä toivotuksessa, laitan tänne vielä pari vanhaa kuvaani, kuitekin tämän kevään kuvia sinivuokoista.

Näillä sinivuokoilla toivotan kaikille äideille mummeille, anopeille , yms.
                                                 HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!

Makroviikko 6.

Haasteena on tällä viikolla ulkomakro, ja haasteena on kuvata 

---vihreää----

---------------------------

Klikkaamalla saat vielä pikkasen tarkemmaksi.

 Tässä on nyt ainaskin vihreetä.
Kuvasin kukkamaaltani yhtä kukan lehtä, mikä olikin aikamoinen ryppylä!

 Ja aika karvanenkin, oli toisen kukan lehti.

 Ja taas ryppyinen.

 Yhden kukan nuppukin oli kauniin vihreä

 Eli sitä tietenkin piti kuvata tähän haasteeseen..

 Lupaa en tiiä, saako näin monta kuvaa laittaa, mutta laitan

 Nyt tälläkertaa kuitenkin.

 Seurauksena voikin sitten olla, että mut diskataan koko jutusta pois, kun en noudata sääntöjä, hi!

 Mutta vieläkin vaan laitan kuvia, ja viimenen kuva onkin sitten

 raparperinlehti ja ihan viimesenä

 kärpänen lehdellä!

PIKKUORAVILTA TERVEISET

No, heipat vaan kaikille taas pitkästä aikaa!

Uskaltaako tulla.? Kukkuuu!

No uskaltaa kuule tulla, että tuu vaan, sä oot hassu!

 Oota, mä käyn vielä vähän hakemassa  pähkinöitä!

 Ai jee, kun onkin hyvä paikka tää, minkä täti-Moonika on taas laittanut tänne meille!Hi hiih hiiii!

Ja mulla on nyt ihan kamala nälkä. mnmmnnrauskismmnnsarussprr..........

No mä olen nyt tässä sun yläpuolellasi, Täti Moonika ainaskin on huomannut mut, mutta oletko sä,
kukkuu, huomaatko mua?

 Mutta muista pikkuorava, että sun pitää koko ajan olla sielläkin tarkkaavainen ,ettei kissa sua vaan vie!
Ja ilmankos Täti -Moonika viekin sen jyvälaatikon välillä pois..etttei kissa huomaa, liian helppoa saalista!

 Muistatko katsoa joka  suuntaan aina ennen, kuin alat syömään, se sun pitää muistaa aina!
Onneksi Täti-Moonika laittaa meille vielä kesälläkin jotain korppua ja jotain kuitenkin purtavaa.

HUIIIiiii....!, mä pelästyin oikein, että jos se kissa saiskin mut kiinni, menin heti tänne korkeelle piiloon!
Mua pelottaa ihan kamalasti, mä en pysty enää koskaan meneen syömään!! En koskaan enää tuu sinne syömään!!!

 NO, rauhotu nyt vaan, ei se elämä sellasesta mistään kotoisin ole, ettei syödäkkään voisi, siihen ainaskin kuolisi!
Mutta meitä on tässä aina kaksi ja kolmekkin yhtäaikaa..

Me pidetään toistemme puolia ja annetaan toisen syödä rauhassa, kun toinen vartioi!

Kuuntelehan nyt tarkasti,  mitä iso-orava sulle sanoo:

Kuuleppas nyttten pikkuorava, ei elämää pelolla voiteta, vaan luottamuksella ja rakkaudella siittä vasta jotain tulee!
Ja me isot oravat ja vanhemmat autetaan aina teitä pikkuoravia ja pidetään teidän puolianne ihan kaikessa! Että,  kasvakaa ihan rauhassa, kunhan tottelette äitiänne ja isäänne!
Ettette joutuisi sinne kissan suuhun, tai variksen ruuaksi!
Mutta sen kun muistatte, että rakastatte toisianne ja pidättte toistenne puolta!
Ja kaikkien muittenkin puolia, sekin on tärkeää, aina on muistettava että heikoimman puolta on pidettävä!
Ja näin  ihmistenkin pitäisi aina tehdä, pitää heikoimman puolta, niin maailma  pelastuisi !

MAKROVIIKKO 5

Tälläkertaa
 makroviikoissa aiheena onkin  kevään alkamista kuvaava makro.
 Ja nyt  laitankin tällasen tänne.

Eli sammakko!

 Ja tämä on multa todella paljon, että pystyin nää kuvat ottamaan, mutta vain,

 Koska sammakko oli kuollut mielestäni, se oli siinä metsäpolulla niin hiljaa ei liikkunut, vaikka kopsutin
jalkaani sen edessä ja takana!

 Eli sitten uskalsin kunnolla kuvata sitä, vaikka sittenkin pikkasella varauksella...

 No niin, siinä se nyt sitten on, koko komeus kerralla, eikä lähde loikkimaan mun päälleni, vaikka vieressä kuvaankin, jippii, jee, mä oon voittaja nyt! Tässä me ollaan nytten silmätysten sun kanssasi, herra sammakko!

Jippii....jip...j..eiiii..............................................
.............................
..............
No,en tykkää, että olet kuollut!!!
Vaikka mä pelkäänkin sua, niin en tykkää, että sä olet kuollut, ennen vaikka pelkäänkin sua edelleen..

Voi kurja, miks sun onkin pitänyt kuolla, vaikka juuri on kevätkin alkanut!

Tuli paha olo, miks mäkin  menin jippaamaan, kun toinen on kuollut???
Tyhmä mä! Anna mulle anteeksi sammakko parka!

Mutta tästäkin uskallan ottaa susta kuvan, ihan nokitusten kuule ollaan tässä nyt, ja mä saan käydä pelkojani läpi...en ikinä ennen ole ollut sammakoa näin lähellä, enkä koskaan olisi kuvitellut, että voisin ottaa sammakosta eteepäin kuvan! Koska pelkäsin, että se hyppää mun päälleni siittä!

Miks mä sua  pelkään sammakko, miks??
No, et sä sano enää mitään...mutta silti,.et ole vihaisen näköinenkään lainkaan..olet vaan sammakko!
Eräs prinsessa jopa sua suuteli?!
Voisinkohan mä sua uskaltaa suudella..en tiiä, uskaltaisinkohan?
Pitäis varmaan olla todella tärkeä asia,että uskaltaisin sen tehä...
En siksi, että et ole niin nätti, vaan että mä pelkään sua jostain syystä, ihan niinkuin sisiliskoa ja käärmeitäkin..
Mutta voisin mä oikeesti sua vaikka suudellakkin, jos pakko olisi, ei se niin kamalaa voisi olla..mietin,,,ja siinä samassa huomaan, että sammakko hengittää tasaiseen tahtiin.........se onkin elossa!!!
Se on elossa!
Ja mä saan kinttuja mahanaluseni  täyteen jippii jippii, se elää! ihanaa!
iiiiikkkk!Iiiikkk!!!!, ja mä olin sitä niin lähellä..iiikk!!!
Kauheeta, mä olin silmätysten elävän sammakon kanssa ensi kertaa elämässäni!!!!
Hyvä mä!
Ja kyllä tässä Vapun tuntua olikin jo ja aika paljonkin!(Ainakin mun mielestäni)