Lisää Kihivas napista!
Tässä on mallimme, mutta tämän käänsin ensin, ja sitten aloitin työn.
Tällainen enkeli tuli ekasta, mutta en oikein ollut siihen tyytyväinen, eli oli ihan pakko kokeilla toista...
Löysin eilen enkelin särkyneen siiven,
mutta missä on enkeli?
Niinkuin tässä toisessakin, käänsin taas työn, ja vein mallin kuvion vaan ensin toiseen reunaan, että hunnulle jäi tilaa!
Kaksi rakastavaista,
alttarille astuu.
Nyt alkaakin se vastuu!
Lupaukset saavat todistuksen elämänkoulussa!
Jokainen kuitenkaan sitä ei saa,
tulee liian raskaaksi se vastuu!
tiistai 31. tammikuuta 2012
perjantai 27. tammikuuta 2012
VASTAVALO /TALVI/ JÄÄ
Kannattaa klikata ainakin yhden kerran....näkee paremmin!
Talvi kauniina kimmeltää..
Kauniisti kukkivat, kukat oksan.
Kuin keväällä...
Monet, monet, puut ja pensaatkin!
Kiitos tästä kauniista, kukkivasta talvesta....
Jaksamme taas paremmin odottaa sitä kaunista ja lämmintä, kukkivaa kevättä!
Talvi kauniina kimmeltää..
hohtaa
kuin kevään
ensimmäiset kukat puitten, pensaitten!
Kauniisti kukkivat, kukat oksan.
Kuin keväällä...
Monet, monet, puut ja pensaatkin!
Kiitos tästä kauniista, kukkivasta talvesta....
Jaksamme taas paremmin odottaa sitä kaunista ja lämmintä, kukkivaa kevättä!
tiistai 24. tammikuuta 2012
VÄRIKOLLAASI # 066
Tälläkertaa värikollaasi haasteessa on aiheena:
METSÄ
Mulle on metsä niin tärkeä, että oli ihan pakko ottaa myös tähän osaa. Klikkaa yhden kerran ja toisenkin, niin suurenee lisää.
Metsiähän on niin monenlaisia, mutta mä olen tässä ekassa kollaasissani kuvannut jäkälämetsää, josta melkein kaikki kuvat onkin otettu Ahmaksella.
Ja tämä toinen metsä onkin kuvattu täällä mun lähellä olevista rakkaista metsistä.
Auringon heittämät iloiset pilkut,
metsän tähdille ja sammalille, joka ainoalle janoavalle!
Metsän hiljainen rauha,
mieleeni painuu.
Hiljaisuus niin kaunis, lämmin, hellä,
mieltäni lämmittää.
Sinne aina tahdon mennä!
perjantai 20. tammikuuta 2012
KIHIVAS haaste 3/ 2012 PALLOTTELUA
Kihivas-kuvakkeesta lisää klikkamalla:
Haastekuva on tämä iso mollukkapallo!
Kaks kertaa klikkaamalla näät pallot tosi suurena!
Vaikka jätinkin haasteen näin lopputinkaan, niin heti kuvaa klikatessani, tuli mieleeni lapsuusmuistot !
Ja sieltä Vappu, jolloin isä aina toi meille lapsille iiiiiisoooot vappupallot, jotka oli täytetty heliumilla, eli pysyivät ilmassa , ja kauan!
Se on niin hyvin muistoissani vielä, kun isää odotettiin aina kotiin, mutta varsinkin vappuaattona, kun hänellä oli meille kotiin tuomisia, ne ISOT pallot!!
Ja ikkunasta me seurattiin jännityksellä, koska isä näkyy ja kuinka monta palloa, onko kolme vai vähemmän???
Sillä meitä lapsia oli kolme, ja joskus pallot tahtoivat mennä rikki siinä täyttämisessä, eli isä aina meitä varoittikin, että aina ei voi tietää, että kaikki saavat pallonsa, jos vaikka menevätkin rikki! (silloin pitäisi vuorotella pallojen kanssa, nyyh)
Mutta tiedän, että isällä oli aina ylimääräisiä palloja, vaikka rikki menikin, niin kaikki saivat varmasti ainaskin yhden oman pallonsa, ja useesti kaksikin!
Ja sieltä se isä lopulta pitkän odotuksen jälkeen tulikin niiden isojen ilmapallojen kera!
Sitä useesti mietein ikkunassa odotellessani, että miten ihmeessä isä ei lähtenyt lentoon niiden pallojen kanssa!
Joskus kävi kovakin tuuli, kun hän kotiin niitä pyörällään toi, oikein pelkäsinkin, että miten isän mahtaakaan käydä? Pelkäsin, että pallot vie isän taivaalle, ja miten sitten isän käy?
Mutta aina hän kuitenkin hyvin selvisi niiden pallojen kanssa kotiin, meidän iloksemme!
Ja riemu olikin suunnaton, kun pallot käsiimme saimme!
Ja kaikki sai aina ainaskin yhden tosi ison!
Niissä olikin pitelemistä ulkona, ettei käsistä lähtenyt!
Ja yleensä ne pidimmekin ensin sisällä ekan päivän, jolloin ne olivatkin niiin napakoita lähtemään ylöspäin!
Mutta sitten, muutaman päivän päästä niillä oli vieläkin kiva leikkiä, kun niistä oli pikkasen heliumi lähtenyt jo pois, eli laskeutuivat puoleenväliin huonetta, silloinhan se riemu vasta alkoikin,!
Niillä oli niiin kiva pallotella, kun aina karkasivat käsistämme, sinne minne halusivat!
Silloin niistä riitti meille iloa ainaskin viikon verran, jostain syystä se heliumi pysyi palloissa paremmin, kuin nykyään.
Tehtiinko pallot parempia, vai mikä siinä sitten oli?
Mutta ei nykyään tavallisissa ilmapalloissa niin kauaa kestä, seuraavana päivänä ovat melkein jo maassa...
Kyllä ennenvanhaan kaikki oli paremmin!
ILMAPALLOTKIN JA PALLOTTELUKIN!
Haastekuva on tämä iso mollukkapallo!
Kaks kertaa klikkaamalla näät pallot tosi suurena!
Vaikka jätinkin haasteen näin lopputinkaan, niin heti kuvaa klikatessani, tuli mieleeni lapsuusmuistot !
Ja sieltä Vappu, jolloin isä aina toi meille lapsille iiiiiisoooot vappupallot, jotka oli täytetty heliumilla, eli pysyivät ilmassa , ja kauan!
Se on niin hyvin muistoissani vielä, kun isää odotettiin aina kotiin, mutta varsinkin vappuaattona, kun hänellä oli meille kotiin tuomisia, ne ISOT pallot!!
Ja ikkunasta me seurattiin jännityksellä, koska isä näkyy ja kuinka monta palloa, onko kolme vai vähemmän???
Sillä meitä lapsia oli kolme, ja joskus pallot tahtoivat mennä rikki siinä täyttämisessä, eli isä aina meitä varoittikin, että aina ei voi tietää, että kaikki saavat pallonsa, jos vaikka menevätkin rikki! (silloin pitäisi vuorotella pallojen kanssa, nyyh)
Mutta tiedän, että isällä oli aina ylimääräisiä palloja, vaikka rikki menikin, niin kaikki saivat varmasti ainaskin yhden oman pallonsa, ja useesti kaksikin!
Ja sieltä se isä lopulta pitkän odotuksen jälkeen tulikin niiden isojen ilmapallojen kera!
Sitä useesti mietein ikkunassa odotellessani, että miten ihmeessä isä ei lähtenyt lentoon niiden pallojen kanssa!
Joskus kävi kovakin tuuli, kun hän kotiin niitä pyörällään toi, oikein pelkäsinkin, että miten isän mahtaakaan käydä? Pelkäsin, että pallot vie isän taivaalle, ja miten sitten isän käy?
Mutta aina hän kuitenkin hyvin selvisi niiden pallojen kanssa kotiin, meidän iloksemme!
Ja riemu olikin suunnaton, kun pallot käsiimme saimme!
Ja kaikki sai aina ainaskin yhden tosi ison!
Niissä olikin pitelemistä ulkona, ettei käsistä lähtenyt!
Ja yleensä ne pidimmekin ensin sisällä ekan päivän, jolloin ne olivatkin niiin napakoita lähtemään ylöspäin!
Mutta sitten, muutaman päivän päästä niillä oli vieläkin kiva leikkiä, kun niistä oli pikkasen heliumi lähtenyt jo pois, eli laskeutuivat puoleenväliin huonetta, silloinhan se riemu vasta alkoikin,!
Niillä oli niiin kiva pallotella, kun aina karkasivat käsistämme, sinne minne halusivat!
Silloin niistä riitti meille iloa ainaskin viikon verran, jostain syystä se heliumi pysyi palloissa paremmin, kuin nykyään.
Tehtiinko pallot parempia, vai mikä siinä sitten oli?
Mutta ei nykyään tavallisissa ilmapalloissa niin kauaa kestä, seuraavana päivänä ovat melkein jo maassa...
Kyllä ennenvanhaan kaikki oli paremmin!
ILMAPALLOTKIN JA PALLOTTELUKIN!
Tunnisteet:
KIhivas-haaste,
muistoja matkani varrelta..lapsuus ajoista
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















