KANNATTAA KLIKATA, NIIN NÄKEE PAREMMIN
Eräänä päivänä, kun oli kaunis auringonpaiste,
lähdin pellolle kuvaamaan ötököitä.
Oli siinä varmaan naapureilla hauskaa, kun, ja jos mua seurasivat.
Kuljin pitkin ja poikin peltoa matalana, ja kuvasin joskus melkein mahallani!
Mutta aattelin, että, no ni, nyt saavat jotain puheenaihettakin taas vaihteeksi!
Eräänä päivänä, kun oli kaunis auringonpaiste,
lähdin pellolle kuvaamaan ötököitä.
Oli siinä varmaan naapureilla hauskaa, kun, ja jos mua seurasivat.
Kuljin pitkin ja poikin peltoa matalana, ja kuvasin joskus melkein mahallani!
Mutta aattelin, että, no ni, nyt saavat jotain puheenaihettakin taas vaihteeksi!
Sitten siinä huomasin melkein vierelläni toisen perhosen.
Siinä me kateltiin toisiamme hetken silmiin...
Se on Skorppioonikorento.
Ja uros, koska on toi peräpää pystyssä,
naaraalla se on alhaalla, hi hii!( niinhän se yleensä onkin)
Luonto on pieniä ihmeitä täynnä!
VastaaPoistaHieno oppitunti taas kerran.
Pitsikuvioiset siivet ovat kuin unelma.
VastaaPoistaKylläpä olet taitava valokuvaaja, näistä ötökkäkuvista sen näkee. Aivan uskomattomia kuvia, tykkään näistä ihan mahdottomasti :) Viivotinvirkkauksen löysin Yhteishyvälehden sivulta, mutta googlelle löytyy hyviä ohjeistuksia aika montakin. Esim. Kauhavan kangasaitan sivustolta. Googlaa puikkovirkkaus, niin löytyy kyllä :)
VastaaPoistaIhania öttiäisiä! Olen myös kuvannut tuota harsokorentoa ja on kyllä tosi kaunis. Älä välitä naapureista, jos ihmettelevät niin näytä heille hienoja kuviasi! :)
VastaaPoistaMahtava suoritus ötökkärintamalla.
VastaaPoistaNe on mielenkiintoisia kuvattavia. Tuo harsokorento on tosi kaunis yksilö.
Harsokorentoon olen törmännyt minäkin, mutta nuo muut ovat vieraita kavereita minulle. Olet kyllä taas upeita lähikuvia napsinut tehdessäsi tuttavuutta näiden pikkuisten öppien kanssa.
VastaaPoistaViis naapureista ja siitä mitä ajattelevat! Minäkin kuljen täällä kaupungissa ojan pohjia ja metsäpolkuja. Saan osakseni välillä huvittuneita hymyjä tai kulman nostoja kun kyykin teiden poskessa milloin missäkin asennossa. Hymyilenpä vaan kauniisti takaisin ja unohdan sitten koko jutun! :D
Tuon "pikku dalmatialaisen" nimi olisi kiva saada tietää.
Pitäisi päästä kanssasi eläinkuvausretkelle. Saisin oppia kuvausniksit ja tekniikat. Saisinkohan noin hienoja kuvia opissasi. Kuvat ovat tosi hyviä. Miten tuo musta tausta syntyi noihin yläkuviin.
VastaaPoistaOoo! Ihmeellistä, valtavan hienoja kuvia jälleen. Harsokorento tuttu entuudestaan, valtasivat meidän mökin eräänä kesänä. Niitä oli joka paikassa. Skorpioonikorento, sensijaan ihan uusi tuttavuus, mielenkiintoista.. täytyy vielä selata kuvat uudelleen.
VastaaPoistaOlet kyllä mahtava kuvaaja! Jälleen kerran aivan uskomattomia kuvia.
VastaaPoistaUpean värinen tuo eka öttiäinen! Oikea harsosiipi. Kaikkea jännää sitä ruohikosta löytyy, kun tarkkaan katsoo; onneksi ovat pieniä otuksia, niin uskaltaa noiden joukkoon mennä tepastelemaan.
VastaaPoistaUpeat pitsisiivet ja kauniit siivet tuolla "paljastelijallakin". Ihmeellisiä otuksia olet löytänyt, kaunis, tumma tuo matokin. Ainakin näin kuvien välityksellä tykkään katsella :-D
VastaaPoistaTosi hienoja kuvia!
Kaunis on harsokorento ja hienosti olet saanut sen siivet kuvattua ja muutkin pikkukaverit. Maine "menee" kuvatessa, pakko olla mitä erilaisemmissa kuvausasennoissa ;-)
VastaaPoistaIik! Oot sinä varmaan aiheuttanut tosiaan naapureille päänvaivaa :-) Heheh..
VastaaPoistaMutta mitäpä ei kuvaaja tekisi hyvien kuvien toivossa! Olet onnistunut- taas!
Upeita kuvia! Pitsisiivet ovat hienot ja toki toisetkin. Ötököistä ei mitään tiedä, mutta kauniita ovat kuvasi!
VastaaPoistaVau mitä löytöjä oletkaan tehnyt!
VastaaPoistaToi viimeinen pikkuinen pilkkumi, on ihana mato matala!
Korento on koristanut siipensä pitseillä. Kaunis!
Hienoja kuvia korennosta ja terhakasta madosta.
VastaaPoistaMahtavan hienot kuvat olet ottanut harsokorennosta, skorpionikorennosta ja toukasta! Nuo siivekkäät olen kyllä useasti tavannut, mutten tuollaista toukkaa. Mikähän siitä tulee "isona", olisi mielenkiintoista tietää.
VastaaPoistaakuankan nokan näköinen nokka sillä skorpioniötökällä. hiano.
VastaaPoistaHuijui! Onpas pelottava nimi toi skorpionikorento, vaik se kaunis onki. Noitten toukkien kans mää ole hiukka simmone, et mul nouseva kaik karvappystyy, ko must melkke tunttu, et ne ryömivä koht mun seljässän.
VastaaPoistaJa JOS NE OVA siäl, ni sit tairan kiljuu iha oikkijastas, niinko simmose tyhmä naise tekevä...
---
Hyvin sää silti oles kuvannu.
Upeita kuvia! Ja kuinka kauniilta nuo hyönteiset näyttävät. Kyllä niistä useat korutaiteilijat ottavatkin mallia.
VastaaPoistaHienoja kuvia! On se komea, siivetkin niin hauraat. Ovat kuin koruja. Hyvää Juhannusta jo etukäteen! :-)
VastaaPoistaLuonto kaikessa ihmeellisyydessään aukeaa jälleen kerran kun blogiisi saavun. Kaunis on luonto - ja tarkoituksenmukainen.
VastaaPoistaMikä sinun kamerasi onkaan? Minulla taisi mennä muutossa kamera rikki - ja moni tavara on eksyksissä. Voi olla että joudun ostamaan uuden kameran.
Hyvää Juhannusta Sinulle!
Oi että onpa ihmeellinen tuo skorppioonikorento! Enpä tiennyt että tuollaisiakin on, kyllä makroilu on ihmeellistä.
VastaaPoistaTodella hyviä makroja tulee kamerallasi, tarkkoja ja yksityiskohtasia.
Ja viis niistä naapureitten katseista - ötökät ne on paljon tärkeämpiä. :D
Hyvä, kun on naapureilla jutun aihetta ; )
VastaaPoistaTosi kummallisenkin näköisiä ötököitä pelloilla on, joista ei tiedä mitään...mutta nyt taas tietää vähän enemmän tämän postauksen luettuaan.
Upeita kuvia hauskoista ja kauniistakin ötököistä.
Alimmaisella madolla oli tosi kaunis kuviointi.
Loistavia kuvia. Skorpioni on kyllä aika pelottava, oletko ihan varma ettei se syö vaikkapa valokuvaajia?
VastaaPoistaVoi että näitä kuvia on niin ihana katsella! Luonto on aivan uskomaton monine kasveineen ja ötökköineen - tuo verkkosiipi on suorastaan uskomaton vieläpä kun läheltä katsoo! :)
VastaaPoistaTuo viimeisissä kuvissa oleva mönkijä on söpönen. Minä olen sellainen joka tykkää kaikenmaailman karvamadoista ja muita ötököistä..
Kiitos taas kaikille ihanista kommenteistanne!
VastaaPoistaMä en ole löytänyt mustalle toukalle nimeä...se oli niiiiin pienen pieni, ihan pari milliä paksu ja jotain 1c pitkä.
Itekkin oikein kaks kertaa katoin koneella, että tollanenko se olikin, olisi pitänytkin enemmän ottaa siittä kuvia.
Ja Arleena, musta pohja tuli siittä, kun kotona sisällä oli myös sellanen harsokorento ikkunassa, niin siittä napsin kuvia myös, ja kuvankäsittelyssä sain sen pohjan tummaksi.
Ja Lastu, kyselit kameraani, niin katso tuolta mun sivujutuista, sieltä kategorioista, niin siellä on , kamerani. Sieltä näet, millanen kamera mulla tällähetkellä on.
Olen ite kyllä ollut kameraani tyytyväinen.
Ja kyllä niitä ötököitä on niin paljon tuolla pelloilla ja joka paikassa sellasia, ettei ikinä ole sellasia ennen nähnytkään!
Kyllä on mullekkin aivan uusi maailma auennut kameran myötä, ja varsinkin tän makrokuvauksen.
Mä vaan tykkään makrokuvata kaikkea, nähdä läheltä kaikkea.
Demetrius siellä koittaa pelotella mua, muttei onnistu nyt pelottelu, mä vaikka meen syteen ja saveen kamerani kanssa, ja jos paha paikka tulee, niin ensin suojaan kamerani ja siten vasta itteni!
Niin monta kertaa oon itteni löytänyt nenä maasta kiinni, kun oon kompastunut johonkin metsässä, mutta kameraani ei ole sattunut, vaikkakin muhun onkin! hi, en pelkää skorppiooni perhosta, mikä syö valokuvaajia!
Mutta kiitos kaikille teille oikein paljon taas kerran!
Ootte ihania kaikki, jokainen erikseen!
Ihan epätodellisen näköisiä olentoja olet saanut tallennettuja. Vau! On ne vaan niin ihmeellisesti rakennettuja...
VastaaPoistaRuska:
VastaaPoistaOlen sun kanssasi ihan samaa mieltä noista otököistä!