JOULUNAIKAA KAIKILLE!

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta ja niin lukuisista ihanista kommenteistanne.
Rauhallista Joulunaikaa kaikille!

KIHIVAS haaste 44.

Tälläkertaa Aino haastoi meidät kuvalla ja sanoilla:
KOIRAN KANSSA LENKILLÄ!

Täältä lisää muita lenkillä !

Tässä on Ainon haastekuva.
KLIK

 Ja tässä mun haastekuvani tälläkertaa.
Ihmeesti se koira löysi kavereitaan ja iloinen olikin!

Kaverit, niin hyvät,
erilaisia...
Mutta ei se haittaa.
Ystäviä kaikki kuitenkin.

;Toisemme kun näemme,
läheisyys meille paljon merkitsee.
Iloitkaamme siis!

Hyvää joulun odotusta teille kaikille!

MAKROVIIKOT+Teemaextra

Makrohaste36.
Aihe: KUURA/JÄÄ

Tässä nyt ekaks kuurakuvia teille.
Vaikka on ollut harvoja päiviä, että on saanut kuvatuksi, jos ei aamulla aikaisin ole ehtinyt.
Klikkaa kuvia, jos tykkäät nähdä ne suurempana 1ja 2 kertaa.

Ja mun on sitten ihan pakko taas laittaa monta...

Miten oppisinkin laittamaan vaan yhden kuvan?

Muttakun kuvaan, kuvaan aina paljon ja kuvia on sitten niiiiiin monta, mitä teille haluaisinkin näyttää!

Ruusunoksa kuihtunutkin voi olla kaunis, kun luonto sitä vähän käsittelee...

Niinkuin tässäkin, jo vähän jäätäkin.

Nämä kuvat ovatkin vanhaa tuotantoani, muttakun  jäätä en nyt saanut mistään tähän hätään,

niin laitan nyt tällasia kuvia, kun jo aiemmin olen näitä kuvannutkin.

En varmaan kaikkia ole vielä julkaisut blogissani kuitenkaan.

Tein joskus jäälyhdyn  siten, että laitoin kuihtuneet tulppaanit veden joukkoon ämpäriin,  ja sitten jäätymään.

Ja tulikin ihan kaunis.

Mutta tämä pieni  hyönteinen oli  marraskuun puolenvälin aikoihin  vielä hengissä huurteen keskellä. Olikin se ihan pakko nyt tänne huurteen ja jään keskelle laittaa..
Vähän pökertyneen oloinen kuitenkin oli!

VALLATONTA OSTOSLISTAA

Sain Annalta tällaisen haasteen, että pitää omat toiveensa pukille laittaa!
Kiitos Anna haasteesta.
Mullahan on niitä vaikka kuinka paljon ja ensin tietenkin kaikki ne, mitä Anna jo sanoikin, mutta lisään sitten vielä vähän omianikin.

Eli listaan ykkösenä laitan...toivon, että saisin...;

1. Rakkautta!
Toisiamme kohtaan, että muistaisimme antaa toisillemme rakkautta paljon enemmän, kuin viime vuonna!

 2. Ystävyyttä!
Meidän pitäisi enemmän huomioida ystäviämme ja pitää heistä kiinni, sillä ystävät ovat lyhtyjä  pimeällä tiellä.

Enkeleitä!
Enemmän enkeleitä, sillä heitä ei koskaan ole liikaa...

 Myötäelämistä!
Sitäkään ei koskaan ole liikaa, oppia  myötäelämistä enemmän.

 Kunnioitusta!
Sitä meidän pitääkin opetella oikein hyvin, sillä sitäkään ei aina tarpeeksi usein muisteta.

 Ruokaa!
 Toivon, että kaikki maan päällä saisi tarpeeksi ruokaa, ettei kenenkään tarvitsisi nähdä nälkää!

 Valoa!
Valoa kaikille, ettei kenenkään tarvitse pimeässä kulkea.

 Lämpöä!
Lämpöä kaikille, ettei kenenkään tarvitse kylmässä värjötellä, toivon, ettei kenelläkään olisi kylmä!

Iloa!
Iloa kaikille, jokaisen pitäisi tuntea iloa, elämänsä aikana!

 Silmät!
Joilla nähdä tämän maailman hätä ja oikeus!

 Muistia paremmaksi!
 Ettemme unohtaisi kakista tärkeintä jouluna.
Eli Jeesuksen syntymäjuhlaa!
Hiljennytään kaikki jouluaattona tätä asiaa miettimään.

 Kaikille kynttilä!

 Toivon, että jokaisessa kodissa kynttilät voisivat jouluna palaa iloa ja onnellisuutta!

Paljon olisi vieläkin toivomuslistalle toivomuksia, mutta jätän muillekkin  tilaa, hi!

Nyt haastan Usvan ja Ainan tähän haasteeseen.
Katsotaan, mitä heidän joulutoivomuksiinsa kuuluu?

MARRASKUULLA SUOLLA

 Variksenmarjoja, sanoi joku, muttakun ei nyt tuu mieleeni Hi!
Klikkaa kuvia, 1 kertaa tai 2kertaa, niin saat suuremmaksi, jos tykkäät!
Olimme suolla pari viikkoa sitten, ja ihmeellisesti siellä vielä olikin elämää!

Kauniita pisaroita tietenkin oli sielläkin, mitkä koristivat suon kukkasta.

 Mustikan lehdillä pisaroita myöskin.

 Sammaleet olivatkin kauniin punaisia...ruska niissäkin.

 Puissa kauniita oksia, olivat jäkälän peittämiä.

Tuli mieleeni, että ovat, kuin poron sarvia.

 Rahkasammalta myös  sammal mättäillä.

 Sitten olikin tämä hauska kaveri, mitä ensin en edes huomannutkaan, onneksi!
Mies sitten sen näki ja sanoi mulle..
No, mähän olen hämiskammoinen, mutta jostain syystä en niin kamalasti tätä pelännytkään!
Kuvata piti, hinnalla millä hyvänsä!
En ole koskaan aiemmin nähnyt vihreetä hämistä!

 Ja tämä olikin kaunis yksilö, silmätkin sillä näkyi selvästi, taisi olla ainakin neljä!

Hui!

Mutta kauaa aikaa ei halunnut olla kuvattavana!

Löytyi sieltä vielä tällanenkin kaveri, Rämelude oli nimeltään.
Ihmeellistä, että ovat selvityneet näinkin kauan siellä suolla, mutta kaippa siellä jotain koloja on, mihin suojaan kylmältä menevät.
Aurinko lämmittää päivällä vielä aika paljonkin, jos vain paistaisi!
Hyvää viimeistä marraskuun viikonloppua kaikille!

KIHIVAS-haaste 42.

 

 Tälläkertaa Aino antoi meille tällaisen hauskan kuvan, josta sitten pitäisi vääntää jotain...hmm..

Aika vaikee onkin tälläkertaa kuva.

Mutta löysinpäs siittä jotain, kun pikkasen ensin kuvaa säädin, värejä väänsin..niin jopa tärppäsi kuva siinä, ihan selkeestikkin vielä!

Eli tällanen siittä sitten lopultakin syntyi, käänsin kuvan kuitenkin myös ensin.
Pieni runokin siinä kuvaa tehdessäni syntyi:;

Koiralammas Puhuria härnää...
Puhuripa siittä suuttuu
kohta mustaksikin muuttuu!
Puhaltaaa, puh, puh puuuuuh!!
Matkoihinsa pikkuisen pilven!

Ihanaa!
Hihkaisee koiralammas tuulessa!
Vauhdista iloitsee!
Pian muuttuu kuitenkin
kissaksi.... hiireksi...
ja lopulta...!
On poissa!
Ja niin on Puhurikin!

PISAROITA ELÄMÄSSÄ joskus paljon

 Klikkaa kuvia yks tai kaks kertaa, jos haluat nähdä kuvat suurempana.

Kuvat on kaikki otettu 15 marraskuuta.
Tuntui niin ihmeelliseltä, kun kukkia katsoin viimeviikolla, niin olivat pieniä nuppuja vaan, ja ajattelinkin,etteivät kuki enää tänä vuonna...
Mutta miten ihmeessä, nehän kukkivat ja ovat kukkineet varmaan jo viikonlopusta asti, koska ovat sen näköisiä, että eivät ihan juuri ole auenneet!
Mutta ehkä kukkivat nyt meidän lohduksemme, koska meillä täällä on nyt surua paljon!
Miehen veljen vaimo nukkui lauantaiaamulla pois...

Ja otan osaa näillä kuvillani.

Kukat itkevät...

 Kukat muuttuvat hauraaksi pakkasten tullen, mutta jättävät siemenet meille..hänen muistonsa!

Siemenkodat ovat hauraita, kuin me ihmiset monestikkin...nytkin!

 Kyyneleitä paljon nyt...

 Jotka jäätyvät poskillemme..

 Tuntuu, kuin ei loppua tulisikkaan..!

 Mutta kukka huurteinen ja kaunis, herättää elämään meidät, jotka täällä vielä olemme....

Jotta muistaisimme, että siellä jossain, meitä odottaa se kaunis maa, johon nyt hänkin lähti!
Otamme osaa suruunne!