Kuvat on kaikki otettu 15 marraskuuta.
Tuntui niin ihmeelliseltä, kun kukkia katsoin viimeviikolla, niin olivat pieniä nuppuja vaan, ja ajattelinkin,etteivät kuki enää tänä vuonna...
Mutta miten ihmeessä, nehän kukkivat ja ovat kukkineet varmaan jo viikonlopusta asti, koska ovat sen näköisiä, että eivät ihan juuri ole auenneet!
Mutta ehkä kukkivat nyt meidän lohduksemme, koska meillä täällä on nyt surua paljon!
Miehen veljen vaimo nukkui lauantaiaamulla pois...
Ja otan osaa näillä kuvillani.
Kukat itkevät...
Kukat muuttuvat hauraaksi pakkasten tullen, mutta jättävät siemenet meille..hänen muistonsa!
Siemenkodat ovat hauraita, kuin me ihmiset monestikkin...nytkin!
Kyyneleitä paljon nyt...
Jotka jäätyvät poskillemme..
Tuntuu, kuin ei loppua tulisikkaan..!
Mutta kukka huurteinen ja kaunis, herättää elämään meidät, jotka täällä vielä olemme....
Jotta muistaisimme, että siellä jossain, meitä odottaa se kaunis maa, johon nyt hänkin lähti!
Otamme osaa suruunne!
Kaunista, liikuttavaa, surullista, mutta toivoa ja uskoa tulevaan. Me jokainen olemme menossa kohti syksyä, haurastumme, mutta uskomme uuteen huomiseen. Otan osaa.
VastaaPoistaKaunis muistaminen. Kuvat niin herkkiä.... Elämä tuottaa iloja ja suruja. Surussaan ihminen on hauras kuin kukkanen.
VastaaPoistaVoimia sinne.
Olipa yhtä aikaa sekä kaunis, että surumielinen postaus. Tuo haurastunut kukkanen on henkeäsalpaavan upea! Toivon voimia surun keskelle!
VastaaPoistaHienot kuvat! Nuo pitsikukat aivan erikoisen kauniit! Mukavaa viikkoa :)
VastaaPoistaJäi sanomatta että otan osaa suureen suruusi. Voimia sinulle.
VastaaPoistaOi, Harakka, ihania ovat kuvasi ja ilmentävät hyvin suruanne.
VastaaPoistaLämmin suruhali sinulle. Voimia.
Voimia lähetän täältä meiltä teille.
VastaaPoistaOsanottoni ja hali.
VastaaPoistaKuvasi ovat uskomattoman hienoja.
Ihania kuvia, itsekin yritän joskus pysähtyä
VastaaPoistaSinulla on surusi keskellä lahja, jolla voit purkaa tunteitasi ja niin kauniilla tavalla. Kyyneleet tulvahtivat silmiini kuviesi ja sanojesi myötä. Olemme täällä toinen toisiamme varten - ja muistoissa vaalimme rakkaitamme. Ajattelen sinua ja kanssasi surevia. Lämmin osanottoni.
VastaaPoistaSinä osaat ottaa suruun osaa kuvillasi ja kauniilla sanoillasi. Niin kaunis ja hauras on ihmiselämä.
VastaaPoistaOsanottoni!
Voi miten paljon teillä on ollut surua viime vuosina. Hellä rutistus sinulle ja voimia.
VastaaPoistaKuvasarjasi on liikuttavan kaunis, hieno kertomus ihmisen hauraudesta, muistoista, mitkä jälkeen jäävät.
Osanottoni.
VastaaPoistaKauniita kuvia, ihanan liikuttava kuvasarja. Toivottavasti se aurinko vielä pilkistää pilven takaa!
Osanottoni suruunne.
VastaaPoistaLäheisestä luopuminen tuo aina suuren surun, osanottoni teille.
VastaaPoistaMiten kauniisti osasitkaan kunnioittaa hänen muistoaan.
Kauniita kuvia todellakin!
VastaaPoistaOtan osaa suruunne!
Elämä saataa olla tosi raskasta joskus, kuten sullakin nyt. Voimia ja lämmpimät halaukset sinulle!
Aaah, Harakan makrot ovat tulleet takaisin! Ihanaa! Upeata jälkeä. Näitä on ollut ikävä!
VastaaPoistaJa mukavaa tosiaankin, että ulkona on vielä kukkia. Täytyypä lähteä ikuistushommiin (parvekkeelle).
Harakka, otan osaa.
VastaaPoistaKuvat ovat kauniit, oikein koskettavat.
Näin se elämässä menee. Joku lähtee ennemmin ja toinen myöhemmin. Koskettavan kauniita kuvia ja sanoja. Otan osaa...
VastaaPoistaKiitos teille kaikille myötäelämisestä!
VastaaPoista