HYVÄÄ JUHANNUSTA kaikille!

Toivon oikein kaunista Juhannuksen aikaa kaikille !
Ja nyt on aika pitää pieni tauko, ja nauttia kesän jokaisesta hetkestä!
Hyvää kesän jatkoja teille jokaiselle.
Seurailen blogejanne silti, vaikka pidän taukoa.

SATEEN KASTELEMAT

Nyt on vettä tullut ihan riittävästi jo mielestäni.
Eilen alkoi sade ja vieläkin sataa!
Laitan sateen kastelemasta kukkamaastani muutaman kuvan...

Kannattaa toisia kuvia klikata suuremmaksi, näkee paremmin kukan ja pisarat!
Eli "klik" yhden ja kaksikin kertaa.

 Akileijoja muutamia vaaleanpunaisia....

 Jumalten kukkaa

 Tätä pikkusta en tiedä

 mikä tän nimi on.

 Ostin tätä kirpparilta,

 ja siinä ei  ollut nimeä näille ollenkaan.

 Mahtaakohan joku tietää nimen tälle kukalle.

 On sellasta ihan matalaa kukkaa.

 Kukat tulevat pikkasen pitemmiksi varsistaan.

 Mutta tykästyin tähän ja oli tietty ihan pakko sitten ostaa.

 Eikö olekin kaunis kukka?

 Tämä on unikkoa, sitä ihan tavallista.

 Mutta kaunistahan tämäkin on...

Ja sadepisarat kaunistavat sitä lisää.
Siis muutaman kuvan piti vaan ihan oikeesti  laittaa, hi!

LUPAAMANI IIIKKK juttu

No hi hi,  ei tämäkään kaikkien mielestä vieläkään ole mikään IIIIIKK juttu, mutta mulle tämä oli sellanen iso IIIIKK juttu!
Meinaan, kun kuvasin kaikessa rauhassa maantien varressa olevaa kukkaa, niin siinä n.50 senttiä minusta mennnä luikerteli käärme, että huis vaan kuului!!!!!!!!!!
En sanaakaan saanut suustani, en edes huutanut iiiikkk!
Vaan kun huomasin vaaran olevan jo ohitse, aloin hakea sitä ojasta, minne se meni, mutta kaukaa koitin katsoa, ja siellä ojan pohjallahan se luikertelikin, iiik! Ja se oli ihan selvästi kyy!
Noh, tähänhän en sitten jää kukkia kuvaamaan, vaan lähden sinne suolle kuvaamaan!
Käärme sai jäädä sinne, hui!
 Miten tässä nyt uskaltaa minnekään astua, kun tollasessakin paikassa on käärmeitä, vaikkei edes metsää ollut ihan kamalan lähellä, vaan peltoa.
Olihan suo siinä kuitenkin  lähipiirissä, mutta kuitenkin siinä kohtaa oli vaan peltoa molemmin puolin.

No sitten sinne suolle....

Viimekerrallahan jo laitoinkin suokukan ja raatteen ja vielä muuraimenkin.
Nyt sitten se suopursu.
Kannattaa klikata, varsinkin käärmekuvat, iiikk!

Tässä sitten eka kuva suopursusta,

 vielä nupuillaan olevista.

 Pikkuhiljaa aukenevat

 Ja lopuksi aukeaakin kaunis kukka.
Silloin, kun olin suolla, tämä ei vielä kunnolla kukkinutkaan, mutta varmasti nyt jo kukkiikin tosi kauniisti.
No, sitten lähdin kävelemään takaisin autolleni ja siinä matkani aikana mietein sitä käärmettä...
Ystäväni oli käärmeen siellä nähnytkin jo edellisenä vuonna, mahtoikohan olla se sama käärme?
Uteliaisuuteni ei antanut mulle rauhaa, kun palasin autolle, niin painoin auton ovet vielä lukkoon ja päätin voittaa pelkoni!
Lähdin kävelemään takaisin samaan paikkaan, missä käärme  oli aikaisemmin ollut.
Ajattelin, että jos se olisikin siellä vielä, saisin kuvia siittä...
Pelkäsin kuitenkin sinne mennä ja joka askeleellani katoin jalkoihini, ja taas hiljaa ja äänettömästi jatkoin matkaani paikalle, jossa käärme oli ollut.
Ja voi juku, siinähän se olikin taas, nyt rullalla tien vieressä!

 Hiljaa, kuin hiiri koitin liikkua, mutta se seurasi mua koko ajan...

 Toiselta puolelta tietä koitin  siittä ottaa kuvia,

 lähemmäksi en uskaltanut mennä.

 Ja siinäkin piti varatie katsoa varmuuden vuoksi, jos sattuisi hyökkäämään mua kohti.

 Kävelin hitaasti eteenpäin, halusin ottaa siittä kuvia eri kohdista..

 Mutta se seurasi mua päänliikkeillään koko ajan..ja mua pelotti...pelotti  ihan kamalasti!

Näin sen punaiset silmät ja mulla meni kylmät väreet selkäpiitäni pitkin, mutta kuvata piti silti!

 Pientä liikettä se piti koko ajan...

 pääkin välillä nousi pahaenteisesti...mutta sitten soi puhelin...!!!

Voi harmi. ajattelin ekaks...päätin painaa vaan äänen pois, sillä suunnitelmani oli ottaa siittä vielä kuvia ja vähän lähempääkin...
Muttakun laitoin puhelimen takaisin laukkuun, niin käärme päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen, se oli saanut tarpeeksi kuvaamisesta!
Ja mua harmitti niin paljon!
Mutta ehkä näin oli paras, sillä kuvaajan pelkokerroin on vähän liian pieni, sillä pelkään oikeesti käärmettä kuollakseni, mutta kuvia silti ottaisin vaikka kuinka!

Mulla ei edes ollut mukanani kyypakkausta ensiapuun!
Ja hulluksihan siinä vaiheessa olisinkin tullut, jos se olisi mua purrut! Iiiikkk!