Lait0in tänään pullanmurusia ja leivän paloja tohon pihaamme, niin alkoi tapahtua!
Ensin ilmestyivät
varpuset.
Sen jälkeen harakat.
Ja niillä kiire olikin, hyvä kun suu oli täynnä ruokaa,
niin taas mentiin, että viuuuh vaan!
Kyllä tälläkin on ruokaa vaikka kuinka paljon,
mutta kaiken kuitenkin jaksoi kantaa.
Nälkäsiä poikasia varmaan on monta!
Nyt syödään itekkin pikkasen välillä.
Nyt syödään itekkin pikkasen välillä.
Sillä oli tosi vaikeeta, kun ei jostain syystä uskaltanut tulla syömään, pelkäsikö mua, vai kameraani, mutta sillä oli kuin hätä housuissa koko ajan!
Välilä se juoksi siittä ohi, kuin niinkuin me ei oltais sitä huomattu, muka.
Esiintyi mukamas...näkymätöntä!
Välillä lensi harakan yli, että harakkakin ihmetteli.
Esiintyi mukamas...näkymätöntä!
Välillä lensi harakan yli, että harakkakin ihmetteli.
Sitten meni korkeelle puuhun vahtimaan
Mutta mitä siinä esitti koko ajan, olisi tullut syömään, niinkuin muutkin!
No, heitin vielä varikselle ihan erikseen, sille jotain leipää, ja heti haki, kun vein sille tonne pellolle, missä aina ennen kävin, kun mulla pupu vielä oli.
No, heitin vielä varikselle ihan erikseen, sille jotain leipää, ja heti haki, kun vein sille tonne pellolle, missä aina ennen kävin, kun mulla pupu vielä oli.
Siellä me oltiin variksen kanssa parhaat kaverit.
Joka aamu, kun menin hakemaan kanille ruohoa sieltä, niin se ootti mua, ja mä heitin sille aina jonkun leivänkannikan.
Nyt mulla ei ole enää kania, enkä ole pellolla käynyt, niin varis on varmaan vähän loukkaantunut sitten mulle.
Mutta leipä kelpasi, mutta piti viedä sinne pellolle.
Tulee muuten aika lähelle siellä mua, melkein voisin koskettaa sitä!
Hieno tunne!
Voi, kun oli ihana juttu niin kuvat kuin teksti! Hellyttävä!! Äitini on kertonut, että hänen kaksi veljeänsä silloin lapsina(nuorina) olivat saaneet kesytettyä pari harakkaa, olivat kuuulemma jo oikein lemmikkejä...;D
VastaaPoistaKiire niillä on syödessä, ei ole ruokarauhaa. Komea lintu tuo harakka. Lintuparka odotti että tulet pellolle leipäkannikan kanssa pitkän. Johan siitä loukkaantuu kun oli hyljätty. Ihmeen kesyksi kuitenkin on tullut, jos ihan lähelle päästää. Hieno tarina!
VastaaPoistaHieno kuvakertomus kotipihasi linnuista. Muuttuvat niin inhimillisiksi, kun kuvat saavat taakseen tarinan.
VastaaPoistaKiva lintutarina. Luulisi lintujen saavan vatsahaavat, kun aina saavat olla varuillaan ja pelätä, silloinkin, kun ei ole syytä.
VastaaPoistaIhana lintusarja kertomuksineen. Varis on paljon varovaisempi, kuin harakka.
VastaaPoistaKiva kun veit sille erikseen, se varmasti odotti sua :)
Minun blogistani lennähtää sinulle sydämellinen tunnustus, ole hyvä.
VastaaPoistaNälkä taitaa olla kaikilla... onkohan ihmisilläkin?
VastaaPoistaKiva kun veit vanhalle ystävälle erikseen. Se on varmaan odotellut sinua. Kyllä linnut ja eläimet kuuntelee mielellään, kun niille puhelee. Mistä me tiedetään, kuinka paljon ne ymmärtävät?
VastaaPoistaOlipa kiva sarja!
Mukava tarina kuvilla kuorruttaen :-) Täällä oli karmea ukonilma viime yönä, päätä särkee ;-(
VastaaPoistaKivat kuvat. Onhan se hyvä, että nämä linnut siivoavat luonnossa.
VastaaPoistaTässähän kävi niinkuin elämässä yleensä, ketterä oli nopeampi ja iso oli vahvempi! Olit saanut ruutuun vauhdikkaita kuvia.
VastaaPoistamarge:
VastaaPoistaKiitos sulle, ja monet harakat ja varikset on mullakin lemmikkinä lapsena ollut.
ja toi varis tottu siihen, että aina kun näki pellolla mut, niin tiesi saavansa makupalan.
En kauaa ehtinyt pellolla olla, kun varis ilmestyi viereeni.
Sisko:
Munkin mielestäni harakka on ihan kaunis lintu, niinkuin suomen papukaija.
Pitäis joskus kokeilla, että meen sinne pellolle, ja otankin kameran mukaan, mahtaiskohan pelästyä kameraa, kun ei oikein linssiluteelta näytä.
Unelma:
Niin, se on totta, niistä ajatteleekin ihan erilaisesti.
aimarii:
Älä muuta sano, ja kamala kiirekkin koko ajan!
Ja kiitos tunnustuksesta!
Zilga:
Kiitos sulle, se pelkäsi mun kameraani, tai harakoita, ja pitihän senkin vattaansa jotain saada.
isopeikko:
Nälkä on kova, ja niitten pikkusilla poikasilla vieläkin kovempi.
Ja on kyllä ihmisilläkin, mullakin on nytkin nälkä. Pitää mennä tekeen voileipä!
Uuna:
Pitihän sile viedä, ettei vatta ihan tyhjäksi jäänyt siltä raukalta.
Sanoppa muuta, nehän voi vaikka ihan ymmärtää meitä, mitä jutellaan niille.Aina mä sile variksellekkin juttelin sielä pellolla, naapurit eivät varmaan aina ymmärtäneet, että mitä siellä pellolla yksinäni juttelen.
Anna:
Kiitos sulle.
Täällä oli myös ollut kova ukkonen yöllä, tyttö jutteli, kun oli ollut hereillä.
Hanneles paradis:
Sitä ne kyllä tekevätkin, ei kauaa ole mikään ruuan näkönen pihalla, kyllä tekee kauppansa!
suloensio:
Juu, ne meni niin kovaa vauhtia koko ajan, että hyvä kun sain jotain jäämään kameraani.
Niin se taitaa elämässäkin mennä!
Harakka
VastaaPoistaSinä olet lintujenkin ystävä, ihana kuvakertomus!
Hauska kuva tuo missä varis juoksee :)
VastaaPoistaJokainen lintu on oma persoona, hauska tuo variksen juttu. Kyllä niistä melko kesyjä saa. Oli niillä kaikilla kova nälkä, hienon kuvasarjan sait.
VastaaPoistaKaanon:
VastaaPoistaKiitos sulle.
Ja linnut on kivoja, ne varikset ja harakatkin.
Mari:
Eikö olekkin, ja se juoksi lujaa, kuin oikein pikajuoksija!
Tia:
Se on totta, että jokaisella on oma persoonansa, vaikka ovatkin lintuja.
Varis taisi vähän loukkaantua, kun harakoille ruokaa annettiin.
Kiitos sulle!
Tänä vuonna on ollut harakoita meidän pihalla yllättävän usein, tänäänkin räkättivät oikein kuorossa.
VastaaPoistaMukavia lintukuvia.
Hihii!! Olipas harakka ahneella tuulella, kun suu ihan pullollaan sapuskaa! ;D
VastaaPoistaNäyttää ihan minulta, kun makaronilaatikko on juuri tullut uunista ulos! ;D
arleena:
VastaaPoistaKyllä niitä täälläkin on ollut, mutta joskus on sellasia vuosia, että harakoista ei paljon kuulu mitään. Mutta taas on tänä kesänä ollut aika paljon.
Kiitos sulle.
inkataika:
Eiks ollutkin, mutta kaippa veivät poikasilleen, kun niin kiireellä menivät.
Hi, tykkäätkö säkin makaroonilaatikosta, muuten niin mäkin tykkään, ja justiinsa tänään söin!