Lehdossa oli kauniita polkuja, kuin sadussa olisi kävellyt sisällä.
KLIKKAA KUVIA
Sitten tulimme pienelle lammelle.
Mutta mitä ihmettä? Joonas sanoi, että onko se jäässä?
Äkkiä katsoen näyttikin siltä.
Mutta koko lampi kasvoi tällasta .
Olikohan jonkinlaista levää, vai mitä mahtoikaan olla.
Mutta se oli kyllä ihmeellisen näköinen se lampi, kuin paksua puuroa!
kuin edellisessä.
Kukkia matkan varrella kasvoi paljon.
Aina kun tuli jonkinlaista ruohopaikkaa välillä, niin kukkaset valtasivat maan.
Aina kun tuli jonkinlaista ruohopaikkaa välillä, niin kukkaset valtasivat maan.
Kauniin värisiä.
Polun vierut olivat kukkien peitossa.
Tällasta kasvoi siellä lehdossa paljon.
Kaunista aluskasvillisuutta.
Saniaiset ja ojat kuuluivat myös lehdon ominaisuuksiin.
Käenkaali kuului myös aluskasvillisuuteen, suurillakin alueilla.
Siellä tuli niin hyvä olo, sellanen satumainen. Ajatteli, että pitää olla ihan hiljaa, ettei mikään täällä mene rikki, eikä säry. Ettei se tunnelma mikä siellä oli, häviäisi minnekkään.
Niin monet linnunlaulut siellä meitä saatteli.
Kannattaa mennä, siellä sielu lepää, ja saa ravintoa.
Huomenna vielä laitan sieltä koskikuvia.
Ihana metsäpolku ylhäällä. Käenkaalejakin paljon, muistuttavat apiloita. Paljon kauniita kukkia ja kuvia olet ottanut. Lampi oli ihan satumainen.
VastaaPoistaKaunista, kaunista... Tuo lampi on kyllä erikoinen!
VastaaPoistaKaunista. Lampi on jotenkin... liikaa ravitoa?
VastaaPoistaOnpa tuo kaunis paikka ja kiinnostavia lehtokasvejakin. Tuo valkoinen kukka lienee lehtotähtimö.
VastaaPoistaLampi on tosiaan hyvin ravinteikas, niin kuin Hannelekin epäili, koska se on aivan peittynyt tuosta limaskasta.
Tuollaiset paikat ovat aarteita, minä haluaisin nyt mennä tuonne vähäksi aikaa hakemaan vähän "vahvistusta".
VastaaPoistaOlette olleet jossain satumetsässä niin paljon kaunista siellä oli ja sellainen vihreä hämärä.
VastaaPoistaSatumaiset kuvat. Osa kukista oli tuttuja, mutta osa vieraita. Sinne pitäisi päästä kävelemään metsäpolulle nauttimaan luonnon rauhasta.
VastaaPoistaKiitos sulle ihanasta luontoretkestä. Mulla jääny kuvaaminen vähemmälle viimeaikoina... ompelen vaan... ja värkkäilen...
VastaaPoistaOlettepa olleet ihanalla retkellä! Kaipaan itse niin kovasti päästä tuollaisille eräpoluille ja metsän keskelle, mutta täällä on aina oltava varovainen minne menee ja mihin aikaan. Olisipa vielä turvallisia metsiä ja ilman mitään ihmisten aiheuttamaa mölyä. Sitä kaipaan tosi paljon nyt, kun koko kevät on ollut niin stressaava, kuin vain olla saattaa!
VastaaPoistaUpeita kukkia, kaunis metsälampi ja tuo ylin kuva on aivan kuin satua!! :)
Tunnelmallisia ja salaperäisiäkin paikkoja nuo lehdot. Kiva päästä sinunkin metsissä käymään :)
VastaaPoistaSitä toista lampea oli vissiin joku keiju siivoillut, kun yhdessä kuvassa näkyi valkea hentoinen harja. Oisiko pelästynyt teitä ja jättänyt harjan siihen piiloon mennessään.
Tosi kaunista! En ole vuosikausiin käynyt noin hmmm, luonnossa! Pitäisi kyllä päästä jonnekin kunnolla tutkimaan miltä maailma näyttää kaupungin ulkopuolella.
VastaaPoistaLuontopolku kulkee satumaisen kauniin maiseman läpi. Viihdyin polullasi erinomaisen hyvin.
VastaaPoistaOli upeaa kukkaloistoa ja vehreyttä.
Paljon tuttuja kasveja luontopolulla, vaikka kyllä tuo leväkerros lammen pinnalla tuntui vähän omituiselta.
VastaaPoistaKaunista, kaunista! Metsää, kukkia ja lampia. Tässä aivan kuin pääsi retkellesi mukaan. Kyllä minunkin on kamera hankittava, että pääsen kuvaamaan, vaikka tuskin pystyn sillä saamaan lähellekään noin hienoja kuvia kuin sinä.
VastaaPoistaKaunista! Tuossa metsässä asuu varmaan paljon keijuja!
VastaaPoistaLuonto on mahtava puutarhuri, kaikki niin kaunista. Se lampikin näytti jännältä, vaikka olikin kasvullisuuden peitossa.
VastaaPoistaHiano paikka. Eläväinen.
VastaaPoistaMeinasin juuri kysyä, että näitkö keijuja tai Isopeikkoa, mutta tuossahan hän juuri hiippaili edelläni.
VastaaPoistaSatumetsä, herkkiä valoja ja varjoja, pehmeää utua. Minusta tuo järven pinnalla ollut kasvillisuus on kaunista, vaikka varmaan tuhoisaa järven happipitoisuudelle ja muille kasvaville.
Ihania kukkia, kurjenpolviakin jo, ja polku houkuttelee eteenpäin. Mihinkähän se meidät huomenna johtaa?
Ruska:
VastaaPoistaKiva, kun tulit katsomaan tänne meillekkin päin.
Ja se voi olla, etä keijut pelästyivät meidän naurua siellä, kun pojanpoikamme kanssa siellä juteltiin innokaasti!
Savisuti:
No siittä sitten vaan auto alle ja metsään tai tänne lehtometsään, se on kaunista paikkaa!
Siellä sielu ja mieli virkistyy, ihan oikeesti!
aimarii:
Kiitos sulle,että viihdyit mukanamme!
Oli ilo saada sut mukaamme!
suloensio:
Kiva, että tunnistit kasveja, ja kyllä se lampi oli meillekkin aika oudon näköinen, ihan kuin puuroa olisi ollut.
Mutta kai se sitten sellasessa lehtometsässä voi sellasia sitten lammet ollakkin..
Kyllikki:
Kyllä onnistut saaman hienoja kuvia, niin uskon. Ja kiva kun olit mukanamme retkellä, siellä sait nähdä, minkälaista on metsälehto!
Johanna:
Niin minäkin uskoisin, että siellä olikin paljon keijuja!
arleena:se luonto on ihmeellinen!
Lampikin oli kaunis, vaikka kasvoikin jotain ihmeellistä kasvia.
Kaunista siltikin!
Isopeikko:
Eikö ollutkin, sä tykkäisit siellä asua!
Uuna:
Siellä oli keijuja ihan varmasti, ja taisi isopeikkoki siellä pyöriä!
Satumetsää siellä riitti, ja oli ihanaa, utuakin.
Sellasta, kuin saduissa on, sellasta siellä oli!
Hieno oli lampi, vaikka olikin niin ihmeellinen kasvultaan.
Mutta siinä jotenkin hiljentyi sellasen edessä, ja oli vaan ihan hiljaa,,,muut jo huuteli mua, että minne jäit.
Mutta jäin tahallani, miettimään, sinne lammen rannalle, kaikkea ja kaikkia. mitä tähän elämään kuuluukin.
Oli pakko olla ihan hiljaa...
Näin retkemme loppui siltä päivältä, mutta laitan nyt lisää kuvia, eli
koskikuvia, mitä siellä myös sai ihailla!
Sisko:
VastaaPoistaKäenkaaleja siellä olikin tosi paljon, ja ovat kyllä kuin apiloita. Lampi oli kyllä kuin saduissa!
Mari:
Eikö vaan olutkin kaunista paikaka, ja lampi oli erikoinen!
Hannele:
Siellä oli kaunista, mutta lampi oli varmaan justiinsa ehkä jotain liikaa ravintoa, ei voinut hyvin, tai sitten lehtometsässä kuuluukin olla niin .
Hullukaali:
Kaunis paikka oli tosiaan,ja kiva, kun taas tiesit kasvin nimen.
Aina laitan ne muistiin kalenteriini.
Lampi oli kyllä aikamoista puuroa.
Marjukka:
Kuuleppas nyt siskoseni, nyt pidät pikkasen tauon, ja tuutte meille kaffeelle!
Tia:
Se oli kyllä kuin satumetsä, monesti tuli sellanen olotila, ettei tää oo totta!
Oli niin hienon näköstä kaikki, ja satumaista!
Unelma:
Eikö ollutkin kaunista, sinne vaan tuutte, ja kävelette polun päästä päähän! Ja vähän voi poikkeillakkin välillä, vaikka kukkaketoa katsomassa jousiampumaradan vieressä.Ja koskea tietenkin!
mummo:
Kiva kun olit nyt kuitenkin mukana, ja tervetuloa uudelleenkin.
Tiedän, että sulla on kiirettä ommella sitä ja tätä kaunista!
Mutta aina välillä ota lepohetki!
Inkataiak:
Sä tarvitsisit nyt justiinsa tällasen satumaisen lehtometsän hyväilyn itsellesi!
Voi, kun olisitkin lähempänä, että voisitkin tulla, niin veisin sut sinne.
Sä saisit lepohetken, ja sen jälkeen olisi taas parempi ja keveempi jatkaa matkaa!
Nää meni nyt vähän nurinkurin nää vastaukset, johtuen blogspotin töppäilyistä, ei onneksi tällä kertaa mun omistani!
VastaaPoistaIhanaa oli kulkea kanssasi satumetsässä. Kuvien myötä tuli osaksi satua. Kaunista, kaunista!
VastaaPoistaKaanon:
VastaaPoistaKiva, kun kuljit rinnallani siellä metsässä!
Hengästyttävän kaunis metsäreitti! Ja niin ovat kuvatkin :)
VastaaPoistalepis:
VastaaPoistaKiitoa sulle!