Tupasvillan tupsut, antaa tälläkertaa kuvien puhua puolestaan.
Mutta sitten tämä sammal, eikö olekkin kauniin punaista?
Se on myös jotain rahkasammalta.
Kannattaa klikata
Tämäkin on rahkasammalta
ja tämä, mutta tämä luultavammin on jo viimevuoden sammalia.
Niinkuin nämä kaksikin lähikuvaa niistä.
Mutta sitten vastaamme tuli niin surullinen tapaus.
Kuollut jo pienenä, aikaisin keväällä...
Ja syöjiä olikin jo hänen ympärillään.
Tulin surulliseksi, vaikka pelkäänkin näitä pikkusia jostain kumman syystä.
Ehkä siksi, kun ovat niin tosi nopeita, kuin käärmeet, ja muistuttavatkin jotenkin käärmeitä.
Mutten silti koskaan toivo niiden kuolemaa, enkä minkään eläimen kuolemaa, vaikka pelkäisinkin ja inhoisinkin niitä.
Kaikki kuuluu luonnon kiertoon, mihin ihminen ei saisi puuttua missään nimessä!
Ihminen on jo nytkin ihan liikaa puuttunut kaikkeen luontoon liittyvään, että nyt olisi korkea aika lopettaa se!
Tässä yksi, sisiliskon syöjistä.
Meinasi käydä mun kimppuuni, kun hätistin niitä pois liskon kimpusta!
Karkuun piti oikeen lähteä kamerani kanssa, mutta sain napattua kuitenkin siittä kuvan.
Kamalat leuat, vai onko leukahampaat?
Voi lisko parkaa, nyt oli sitten vaan sen aika jo kuolla.
Mutta sitä jäin miettiin, että mihin se on mahtanut kuolla?
Kun oli siinä pitkospuilla, kuin aurinkoa ottamassa, mitä mekin ensin luultiin.
Mutta sitten huomattiin sen jalat,
ne oli kumman asennossa, ja sitten, ei lähtenyt meitä pakoon...
Voiko pikkunen sisilisko noin vaan kuolla?
Tässä oli jo tuotu uusia pitkospuita sinne, mahdetaanko jo ensi kerralla astella uusilla puilla?
Voi pikkuista liskoa, luonto on joskus kova ja julma.
VastaaPoistaMutta kuvasi ovat ihania, etenkin hopeiset lähikuvat rahkasammalesta ovat hienoja. Niin herkkä ja kaunis tausta. Hienoja värivivahteita.
Kauniita kuvia, luonnosta löytyy ihania kuvauskohteita.
VastaaPoistaKauniita kuvia! Kannatti klikata isommiksi, näki kaikki hienot yksityiskohdat ja upeat värit!
VastaaPoistaOlet löytänyt suolta taas kauniita kuvauskohteita. Pientä liskoa tuli sääli, olisiko kuollut kylmään?
VastaaPoistaUuna:
VastaaPoistaLuonto on julma joskus, mutta kai se sitten kuuluu tähän elämään ja luontoonkin.
Mä itekkin tykkäsin just niistä kahesta kuvasta.
arleena:
Sieltä löytyy niitä todella paljon!
miiwi:
Kiitos, kun klikkasit, näit paljon enemmän, jos et olisi klikannut, ja ihan oikeestikkin, isompana kuva näyttää paremmalta ja kaikki näkyy ihan erilaisesti, kuin noista pikkukuvista.
Mulla onkin haaveena saada onnistumaan sellasena isompana nää kuvat, mutten vielä ole onnistunut, aina on jotain ongelmaa, jää puolet näkymättä ja sitten en osaa niitten koodien kanssa pelata.
Mutta ehkä joskus onnistun vielä....
Unelma:
Sitä liskoa tuli mullakin niin sääli, ja voi kyllä ollakkin totta, että oli kylmään kuollut, kun kuitenkin siinä niin kauniisti oli pitkospuilla, oli varmaan kohmettunut paikoilleen, eikä enää päässyt lämpimään maahan takaisin.
Oli nukahtanut pitkään uneen.
Sisiliskoillakin on aikansa. Ja sen jälkeen ne ovat muiden ruokaa...
VastaaPoistaMinä en noita liskoja pelkää, mutta se seuraava on varsinainen kammotus, hui!
VastaaPoistaIhania ovat kuvasi. Upeita yksityiskohtia täynnä!
Kauniita uusia tupasvillan alkuja, sammalet ovat ihania. Nyt oli aika sisiliskon lähteä.
VastaaPoistaTiijjätkös, kun kuviasi klikkaa ensin kerran ja sitten vielä toisen kerran, ne kasvavat yhä suuremmiksi. Tein jokaiselle kuvallesi niin ja hups heijaa, kuinka oikein kiljaisin, kun sisiliskon syöjättären leukaperät näin. Luonto kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan (sammalmätäs punainen) aukeaa ja pistää milloin huokailemaan onnesta, milloin kiljaisemaan pelästyksestä.
VastaaPoistaJos olisin hyvin, hyvin pieni, parin sentin mittainen, menisin sammalmetsään leikkimään kavereitten kanssa piilosta. Kuvasi ovat niin satumaisia että mielikuvitus lähtee laukkaamaan :).
Isopeikko:
VastaaPoistaNiinhän se on, se on se Luonnon laki.
Anskukka:
No se olikin oikein kammotus ja vielä kehtas tulla muakin päin, oikeinko meinas muakin jo alkaa syömään,iiik!
tia:
Tupasvillat on kyllä kauniita suon pajunkissoja.
Ja liskon oli aika mennä..
Lastu:
Kato, mä en ole ite huomannut tuollaista ollenkaan, no sitten näkee hyvin, jos on joku sellanen, että oikein suureksi sen haluaa.
Mua naurutti, kun mietein sua siellä klikkailemassa ja kiljumassa, hi hii!
Siellä sammalmetsässä olisikin niin kiva olla piilosilla, mennä yhdessä, kun joskus tullaan niiin pieniksi!Kiitos sulle!
Tosi kauniita kuvia, paitsi tuo ötökkä, hui! Ajattele, se olisi voinut hyökätä kimppuusi, kun noin lähelle menet häiritsemään!
VastaaPoistaAi kun ihania pieniä pulloharjoja kasvaa mättäistä. :)
VastaaPoistaErikoinen tapaus tuo sisilisko. Hyvä tuo ötökkämuotokuva, hän oikein poseerasi leukoineen päivineen.
Suolla on aina oma tunelmansa, ja pitkospuita on aina jotenkin mukava kävellä.
Vaikuttavia kuvia.
VastaaPoistaHienoja kuvia. Pidin varsinkin siitä,jossa oli punaista sammalta. Pitäisi minunkin lähteä enemmän ulos eikä kykkiä liian paljon täällä sisällä tietokoneen ääressä. Jospa esimerkkisi innostaisi minuakin yrittämään kuvaamista, vaikka en saisikaan otetuksi noin hienoja kuvia kuin sinä.
VastaaPoistaHienot suokuvat, tupasvillanalkuineen, sammalineen, sisiliskoineen, hirviöineen... Suo on upea paikka.
VastaaPoistaMarjukka:
VastaaPoistaÄlä muuta sano, ja kyllä sitä pelkäsinkin ja kiljuin niin että suo raikas! Ja Tapsalla oli tietenkin hauskaa!!
Uuvana, ja muut.. mä varmasti jo kerran vastasin teille, mutta minne on mahtanut mennä vastaukset??
Mutta ilomielin silti vielä toisenkin kerran vastaan, silti vaan ihmetyttää, että mihin on mennyt..
Tietenkin sitten tulee myöhemmin näkyviin, että älkää ihmetelkö sitten monia vastauksia, jos tulee.
Mutta eikö uuvana ollutkin kuin jotain pulloharjoja, niin on sopiva nimi niille!
Siellä suolla on sellanen hieno tunnelma ja tuoksutkin ihan omanlaisensa...sinne on pakko aina palata!
Sorvatar:'
Kiitos sulle, pitää tulla sun blogiisi kurkkaileen, kävinkin jo, mutta siellä on niiin paljon luettavaa, että vaatii aikaa..
Kiitos sulle.Tulen heti, kun on aikaa, mutta tulen kuitenkin!
Kyllikki:
Voi sua, sä saat ihan yhtä hyviä kuvia kuin mäkin.
Se vaatii vaan pitkää pinnaa siellä luonnossa, ja noissa makrokuvissa varsinkin, pitää ottaa sata kuvaa ja vaan yksi voi onnistua.
Tuuli ei saisi yhtään käydä.
Ja muut kuvat sitten , kyllä ne onnistuu jotenkin, kun vaan ottaa ja ota vaikka automaatilla, niin valotuksetkin sitten on kohdallaan.
Kyllä sä opit, siihen vaaditaan vaan sitä kuvien ottamista ja paljon, niin aika tuo sitä kokemusta ja opetusta.
Tuun mielelläni kattoon, kun otat niitä kuvia.
En ole ehtinyt nyt käymään blogeissa monissa muissakaan, oon ollut sairaana ja sitten ollut paljon ulkohommissakin, pikkasen edes joka päivä. Tulen taas, kun ehdin.
Irma:
Eikö vaan olekkin, jotenkin sellanen erilainen paikka...kuin tavallinen metsä.
Tuoksuukin erilaiselta, mutta hieno on siellä kävellä ja haistaa ja melkein maistaakkin sitä suota!
Kaunista suollakin, sisiliskoista tykkään, käärmeetkin rauhoitettuja hyötyeläimiä, syövät sellaisia itikoita, jotka vain tärvelee.
VastaaPoistaSuo on hieno paikka kulkea. Ja kuvata. Ja sinulla on se valokuvaamisen taito ja me saamme nauttia näkemästämme.
VastaaPoistaPidin retkestäsi Harakka, siitä surullisestakin osasta. Sellaista se elämä luonnossa on.
Hannele:
VastaaPoistaSuolla on kaunista ja mä pelkään kyllä sisiliskoo, kun se menee niin lujaa ja mielikuvitus on niin nopee kanssa, hui!
Kaanon:
Suo on kyllä hieno paikka kuvata, siellä on vaikka mitä.
Ja sinä otat ite tosi hienoja kuvia, eli sulla se taito on, se valokuvaamisen..
Kiitos!
Kun katselin noita suokuviasi, päätin lähteä pikapuoliin suolle. Ne ovat aivan ihania, minä suorastaan rakastuin niihin. Pakko lähteä itsekin etsimään vastaavia kuvauskohteita.
VastaaPoistaKyselin blogissani noista "plottipäistä", onnistuttuani pilaamaan väärillä asetuksilla ja väärällä suuntauksella kuvat ottohetkellä, ovat siis rahkasammalta jos oikein ymmärsin.
Minusta on hauska kuvata, mutta kasvitieteestä en tiedä mitään.
Sinä hallitset molempia.
Mukava katsella tätä blogia.
Eila:
VastaaPoistaKiitos sulle ja kiva jos tykkäsit niistä.
Ne plottipäät, jos tarkotat noita alempia, niin ne ovat rahkasammalta, ja ylimmäiset plottipäät ovat tupasvillan kukintoja.Niistä tulee sitten niitä valkosia tupsuja sinne suolle, jos olet nähnyt niitä siellä suolla.
Joskus juhannuksen aikoihin jo on varmaan sellasia valkosia pumpulipalloja.
Enkä mä hallitse kasvitiedettä, mutta täällä oppii.
Aina on joku, ketä tietää mikä on ja siittä sitten oppii tunnistaan.
Kiitos sulle Eila!
On sulla aiavan mahtavia kuvasarjoja täällä näytillä. :) Olet ahkera kamerankäyttäjä ja hyvä kuvaamaan.
VastaaPoista