perjantai 8. lokakuuta 2010

KIHIVAS haaste39.

 Aino hastoi meidät allaolevalla kuvalla ja sanoilla,  " piilossa sukanvarressa!"
 Mä sain siittä monien kääntelyiden jälkeen tämän näkösen kuvan, eli ei yhtään olisi tarvinnut käännellä, kun se oli ja näkyikin  heti siinä kuvassa.
Mutta nyt tälläkertaa tämän näköinen karvainen otus!

Tässä on niin hyvä olla,
lämmin, niinkuin äidin syli.
Auringonpaiste syksynsäällä!

18 kommenttia:

  1. Silmät painuvat kiinni ja ihana uni tulee söpöläiselle. Tekisi mieli silittää. Aivan ihan kuva!

    VastaaPoista
  2. Taas olet keksinyt aivan mainion kuvan, hellyttävä kaveri siinä lepää.

    VastaaPoista
  3. Voi että on sulonen ja hellyttävä otus!

    VastaaPoista
  4. Suloinen olento siellä rauhassa nököttää. Ihana.

    VastaaPoista
  5. Voi kun suloinen siellä sukavarressa!

    VastaaPoista
  6. Oi mikä sulopulliainen. Tekisi mieli kääriä syliinsä.

    VastaaPoista
  7. Ihanaa olla unten mailla, turvassa.

    VastaaPoista
  8. Piilossa en ollutkaan,
    sinä luulit vaan-
    Unten mailla, onnekkailla, hymytessä suun
    unhoittaa voin maailmasta ihan kaiken muun.
    Taputtele peppuun
    mut älä ota reppuun,
    nukkumaan jään tänne,
    minä, pikku ystävänne.

    VastaaPoista
  9. Kylläpä ramaisee pikkuista. :)
    Hauska pikkukaveri sieltä sukanvarresta löytyikin.

    VastaaPoista
  10. Suloiseksi nukkujaksi sait sukanvarren muuntumaan.

    VastaaPoista
  11. Kyllä luot kaunista ja herkkä sanoilla ja kuvilla !

    VastaaPoista
  12. Siveltimesi herkkä veto ja suloinen syliin käpertyjä on valmis. Ihana!

    VastaaPoista
  13. Suloinen, hellyttävä otus siveltimestäsi sivahti. Kaunis!

    VastaaPoista
  14. Ihanaa lämpöä kuvan täysi, hehkuu suloisesti tänne asti :)

    VastaaPoista
  15. Kiitos tosi paljon taas teille vastauksistanne ja Eilalle kauniista runostakin vielä!

    VastaaPoista
  16. Söpösen otuksen siitä piirtelitkin. Tähän haasteeseen en ehtinyt mukaan.

    VastaaPoista
  17. selma:
    Kiitos Selma sulle, eikä joka kerta oo pakko osallistuakkaan, enhän mäkään enää ehdi kuin joskus!

    VastaaPoista