Kuuntelin lintujen lauluja, erikoisen äänisiäkin, kuuntelin, katselin, mutten nähnyt lintua, mikä niin ihmeellisesti lauloi, se olikin varmaan satulintu!
Koirakin haukkui jossain kaukana!
Istuskelin kivellä, mikä oli kuin nojatuoli, siinä ajattelin ja kuuntelin kaikkea kivaa...
Paitsi yhdestä hetkestä en nauttinut, kun luulin eksyneeni, mutta löysin kuin löysinkin takaisin polulle!
Ja olihan mulla kännykkä mukanani, ettei mulla mitään hätää olisi ollut, vaikka eksynyt olisinkin! Mutta tuli vaan heti sellanen orpo olo, kun huomasi, ettei tiiä, missä on?
No, miks mä eksyin selvältä isolta polulta..?
No siks, kun uteliaisuus ja toivo kivoista kuvista, voittaa pelon eksyä!
Aina huomasin, että heiii, tuollahan on kivaa kuvattavaa ja sitten tuolla ja tuolla, ja aina menin kauemmas polulta!!
Ja siinä sitä sitten oltiin, en yhtään tiennyt, mistä olin tullut, ja missä se iso polku olisi!
Mutta loppujen lopuksi löysin takaisin polulle kuitenkin, ja aika helpollakin!
Eikä tullut karhukaan vastaani,, hui! Meinaan sekin tuli mieleeni...!
Eivät kuitenkaan kuvassa näytä siltä, kuin luonnossa.
Kuvia voi pikkasen suurentaa vielä klikkaamalla, jos tykkää!
Aurinko oli jo laskenut pois niiden kohdalla, ja aina tulee silloin huonommat kuvat, vaikka ei välttämättä.
Oli niin tosi onnistunut kävelyretki mulla metsään, että pitää ottaa uusiksi, ja silloin lähen vähän isolta polulta pois enemmän, laitan merkin puuhun aina vähän väliä, niin en eksy, ja onhan mulla se kännykkä taskussa, vaikken sitten osaakkaan kenellekkään sanoa, että mistä mua hakevat, hi hi!
No ei naurata silloin, jos oikeesti eksyis!
Kauniita pisarakuvia olet ottanut, upeita!
VastaaPoistaPisarat ovat kuin kristallihelmiä. Kauniita kuvia.
VastaaPoistaKylläpä ovatkin kauniita sinun pisarakuvasi. Olin samoissa puuhissa viime viikolla, mutten läheskään onnistunut sinun laillasi kuvaamaan mitä näin.
VastaaPoistaKannattaa ottaa kuvausmatkalle mukaan punainen lankakerä, osaa tulla takasin pääpolulle merkkilankoja pitkin. Tiedän, sitä unohtaa itsensä kun innostuu kuvaamaan.
Hyvää viikonvaihdetta sinulle!
Upeita pisaroita!!
VastaaPoistaUskomattoman kauniita pisarakuvia!!
VastaaPoistaMahtavia pisaroita! Niissä hennoissa heinissä pisarat uhmaavat painovoiman lakia! Miten ne ollenkaan pysyy siellä kiinni? Hienot!
VastaaPoistaVoi miten kauniita pisarakuvia olet saanut, olet lähtenyt luntoon kuvausretkelle. Minä olen ollut koko päivän sisällä. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaAivan uskomattoman kauniita kuvia,
VastaaPoistaihania pisaroita, luonnon kauneuksia..
Olet sinä harakka taitava kuvaaja. Sinun kuvissasi on aivan erityistä herkkyyttä ja näkemystä. :)
VastaaPoistaAivan ihania kuvia! Oikein semmonen taiteellinen kokonaisuus noista upeista kuvistasi.
VastaaPoistaIhan toisenlainen tuo Sinun retkesi kuin minun!
VastaaPoistaNuo sadepisarakuvat kuin satukirjasta Adalmiinan helmi,- lempisatuni muuten.
Täällä ei ole edes satanut, on pimeää vaan :-(
Piristi kovasti nämä Sinun kuvasi..mukavaa alkavaa marraskuuta!
Mahtavan upeita, pisarakuvia. Kiehtovia ja ihmeellisiä. Kameran kanssa pyöriessä käy helposti niin ettei huomaa minne on innoissaan kävellyt. Onneksi löysit polulle:)
VastaaPoistahienoja helmiä
VastaaPoistaIhanassa satumetsässä olet käynyt ja ei se pieni eksyminen haittaa tuo vaan hiukan värinää mukaan. Oli se varmaan satulintu joka sinulle siellä lauloi ja hienoja pisarakuvia olet ottanut ja kiva kun meillekin niitä olet laittanut nähtäväksi.
VastaaPoistaKun katsoo luonnonkauneutta oikein läheltä ja silmästä silmään, unohtaa että on lokakuu (loskakuu). Ihanien kuviesi mukaan lokakuun voisi nimetä vaikka kastepisarakuuksi (helmikuu on jo varattu).
VastaaPoistaPimenevä metsä voi kyllä eksyttää. Suuntavaisto katoaa. Itselläni ei ole suuntavaistoa paljon ollenkaan ja siksi olen oikein mestari eksymään. Onneksi löysit takaisin poluille ja saamme iloita kuvistasi nyt.
Kaikki kuvat on ihan märkiä :)
VastaaPoistaSinähän olet seikkailuretken tehnyt. Entinen opettajani sanoi: Ihminen voi luulla eksyneensä, tai joutuneensa hukkaan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, mehän asumme pallolla.
VastaaPoistaIhanat pisaraheinät ja sammaleet!
VastaaPoistaPilvisellä, hämärällä säällä on tosi helppoa eksyä tutussakin metsässä, edestakaisin pyörähdellessä suunta katoaa äkkiä.
Kännykkä on kyllä hyvä mukana, varsinkin nyt kun illat pimenevät nopeasti.
Kauniita kuvia olet saanut vesipisaroista.
VastaaPoistaOlet ollutkin satumetsässä! Ei minun metsäkuvat ole koskaan tuollaisia, noin satumaisia ;)Muuten olen samaa mieltä, että metsässä kannattaa jättää merkkejä paluumatkaa varten. Joskus on vaan ajatukset niin eri maailmoissa, että suunta unohtuu ja huomaa olevansa ikään kuin eksyksissä. Onneksi löysit takaisin polulle!
VastaaPoistaTosi kauniita pisaraverhoja ja -aitoja. Ja ihana lukea, miten olet nauttinut retkestäsi. Pieni eksymisjännitys oli ihan hyvä lisämauste päivääsi :)
VastaaPoistaKannattaa joskus poiketa normaalireitiltä. Karhutkin ovat jo talviunilla. Sitäpaitsi väistävät ihmistä jo kaukaa. Upeat pisarakuvat, erityisesti tykkään harmaista puikkotorvijäkälistä.
VastaaPoistaVoi ihana kiitos teille kaikille kommentin jättäneille! Te ootte kyllä niin ihania ihmisiä, ja mulle jo niin jotenkin tärkeitäkin!
VastaaPoistaKiitos teille jokaiselle erikseen!