MAKROVIIKKO 5

Tälläkertaa
 makroviikoissa aiheena onkin  kevään alkamista kuvaava makro.
 Ja nyt  laitankin tällasen tänne.

Eli sammakko!

 Ja tämä on multa todella paljon, että pystyin nää kuvat ottamaan, mutta vain,

 Koska sammakko oli kuollut mielestäni, se oli siinä metsäpolulla niin hiljaa ei liikkunut, vaikka kopsutin
jalkaani sen edessä ja takana!

 Eli sitten uskalsin kunnolla kuvata sitä, vaikka sittenkin pikkasella varauksella...

 No niin, siinä se nyt sitten on, koko komeus kerralla, eikä lähde loikkimaan mun päälleni, vaikka vieressä kuvaankin, jippii, jee, mä oon voittaja nyt! Tässä me ollaan nytten silmätysten sun kanssasi, herra sammakko!

Jippii....jip...j..eiiii..............................................
.............................
..............
No,en tykkää, että olet kuollut!!!
Vaikka mä pelkäänkin sua, niin en tykkää, että sä olet kuollut, ennen vaikka pelkäänkin sua edelleen..

Voi kurja, miks sun onkin pitänyt kuolla, vaikka juuri on kevätkin alkanut!

Tuli paha olo, miks mäkin  menin jippaamaan, kun toinen on kuollut???
Tyhmä mä! Anna mulle anteeksi sammakko parka!

Mutta tästäkin uskallan ottaa susta kuvan, ihan nokitusten kuule ollaan tässä nyt, ja mä saan käydä pelkojani läpi...en ikinä ennen ole ollut sammakoa näin lähellä, enkä koskaan olisi kuvitellut, että voisin ottaa sammakosta eteepäin kuvan! Koska pelkäsin, että se hyppää mun päälleni siittä!

Miks mä sua  pelkään sammakko, miks??
No, et sä sano enää mitään...mutta silti,.et ole vihaisen näköinenkään lainkaan..olet vaan sammakko!
Eräs prinsessa jopa sua suuteli?!
Voisinkohan mä sua uskaltaa suudella..en tiiä, uskaltaisinkohan?
Pitäis varmaan olla todella tärkeä asia,että uskaltaisin sen tehä...
En siksi, että et ole niin nätti, vaan että mä pelkään sua jostain syystä, ihan niinkuin sisiliskoa ja käärmeitäkin..
Mutta voisin mä oikeesti sua vaikka suudellakkin, jos pakko olisi, ei se niin kamalaa voisi olla..mietin,,,ja siinä samassa huomaan, että sammakko hengittää tasaiseen tahtiin.........se onkin elossa!!!
Se on elossa!
Ja mä saan kinttuja mahanaluseni  täyteen jippii jippii, se elää! ihanaa!
iiiiikkkk!Iiiikkk!!!!, ja mä olin sitä niin lähellä..iiikk!!!
Kauheeta, mä olin silmätysten elävän sammakon kanssa ensi kertaa elämässäni!!!!
Hyvä mä!
Ja kyllä tässä Vapun tuntua olikin jo ja aika paljonkin!(Ainakin mun mielestäni)

PAREITTAIN JA VÄHÄN MUUTAKIN

Tässä telkkä pariskunta  souteli tyytyväisenä lähellä Kiimajärveä..Käytiin siellä yhtenä päivänä ennen Pääsiäistä, ja olikin kiva paikka, siellä ei ollakkaan  ennen käyty.

Kun klikkaat kaksi kertaa, saat kuvat vieläkin suuremmaksi.Jos haluat katsoa jotain tarkempaa.

Kurkipariskunta tuli kuvattua Pääsiäisenaikoihin, kun ajeltiin tytön ja hänen kaverinsa kanssa pitkin ja poikin, ja taas sellasella paikoilla, missä ennen  ei olla käyty.
Ekojärvelle sitten päädyttiin ja siellä syötiin tietenkin sitten myös eväät, joka tietenkin on aina retken kohokohta!
Siellä oli myös lintutornikin, mutta järvi olikin vielä jäässä, eli lintuja ei pahemmin siellä näkynyt.
Mutta kurjet huusivat jossain lähellä, varmaan pelloilla.Ja nämä kurjet kuvasinkin siellä aika lähellä sitä Ekojärveä, ja sieltä kuuluikin  muittenkin kurkien ääniä, että siellä ne kaikki jossain olivat, meiltä piilossa.

 Kaksi rahkasammalkukkaa

Niinkuin näissäkin

kuvissa.

 Leskenlehtiä tulikin kuvattua paljon.
Ensin niitä etsiskelin joka paikasta ja tuntui, etten löydä lainkaan tänä vuonna, mutta sitten niitä olikin yhtäkkiä joka paikassa ja paljon!

 Ne poseerasivat mulle auringossa kauniisti

Tällasen sienenkin jo löysin sieltä Ekojärveltä, mikähän lieneekin,,,siinä kaatuneen puun kyljessä se asusti.

 Ja sitten, , löysin sinivuokkoja ja

 aina vaan sinivuokkoja, tosi paljon!

 Juuri kun kuvasin yhtä sinivuokkoa, niin kuin olisi mulle siihen perhonen lähetetty, että ota kuva hänestäkin, ja otin ja sitten perhonen jo lähtikin!

 Mutta nämä sinivuokot ovatkin tosi kauniita kukkia mun mielstäni ainaskin.

 Niitä katselisi ja kuvaisi mielellään vaikka kuinka kauan.

 Etee ja takaa ja sivulta,

Ja vähän joka paikasta, ovat niin todella kauniita!
Ja mikä hienointa, olen huomannut, että ovat lisääntyneet todella poaljon!

Haaste: MINUN PÄÄSIÄISENI

Anna haastoi Villiviinin katveessa blogistaan, kertomaan haasteessaan: MINUN PÄÄSIÄISENI.

Mä nyt jotain koitan kertoa, kuvin ja sanoin..
Eka kysymys olikin, että onko minulla jokin vanha koriste, minkä otan esille aina joka Pääsiäisenä?

Ja onhan  mulla  sellanen, tämä kori!
Otan sen joka pääsiäinen esille, ja tämä on aika vanha perinne, koska meiän keskimmäinen lapsi on jo pienenä ekat munat sinne väritellyt.
Sitä olen ihmetellyt, ettei enempää ole rikki mennyt, mutta vielä on korillinen munia kuitenkin ehjänä pysynyt.
Vuoden niitä säilytän munakennossa vintillä, ja hyvin ovat säilyneet siellä. Ainahan joku muna on mennyt  rikki ja olihan se kori joskus ihan ääriään myöten  täynnäkin, mutta vuodet ovat sen pintaa mataloittaneet.
Pitääkin tytön käskeä maalata vähän lisää sinne, kun tulee  kotiin.

 Toinen kysymys oli:
Kuvaa Pääsiäisasetelmasi:

 Mulla ei niin erikoista Pääsiäisastelmaa olekkaan, vaan pöydälle laitan tulppaaneja ja pajunkissoja.. sitten pikkusia posliini- kanan ja poikaset siihen vierelle piipertämään!

 Tällanen kana  lähempää, tämäkin on jo aika vanha. Monta vuotta ja kymmentäkin varmaan kohta, aika menee niin äkkiä!

 Sitten mulla on tänä vuonna lattiamaljakossakin pajunkissoja ja keltaisia ja vaaleanvihreitä sydämiä koristeena. Näitä samoja virkkasinkin jo ystävänpäiväksikin. Mutta väriensä puolesta sopivat hyvin pääsiäisen koristeeksikin.

Sitten kolmas kysymys:
Mitkä ruuat ovat Pääsiäispöydässäsi:

No, ne ovat nyt sitten varmaan ainaskin:

 Tämä mämmi ja tänä vuonna ainakin kalkkunaa ja ehkä karitsaa..
Vihaneksia pitää aina olla myös ja jotain sellasta ruokaakin tehä, ketkä eivät syö lihaa lainkaan,.
No, ehkä sellanenkin multa sujuu, vaikken olekkaan mikään hyvä kasvisruuanlaittaja.
Mutta uskon, että kaikki saavat vattansa täyteen.

Ja tämä on toinen, mikä mulla on Pääsiäisen aikaan aina, eli rahkapiirakkaa!
Mä ite tykkään tästä tosi paljon, saa nyt nähä, miltä tänä vuonna maistuu, en ole vielä maistanutkaan.
Tein sen löysään pullataikinaan tällä kertaa.

Ja tämä viimeiseksi kuvaksi, mulla alkoi jo ainakin viikko sitten kukkia tämä pääsiäis-joulukaktukseni, ja nyt onkin kukkia ihan täynnä!
Sopivasti Pääsiäisenä vielä varmaan kukkii, koska paljon on vielä nuppuja ja nupun alkujakin.

Tähän postaukseen onkin hyvä sanoa kaikille Hyvää Pääsiäistä ja tavataan taas pääsiäisen jälkeen!

Voin silti vielä poikkeilla katsomassa blogejanne, jos ehdin.
PS:
Jokainen voi ottaa tämän haasteen itselleen, jos tykkää, eli ota vaan!

KIHIVAS-HAASTE 15.

 Tällä kertaa tällanen haaste, kuin:  Edvard Munchin jalanjäljillä.
Ja kun kurkkaatte tonne Kihivas läpyskää kilikaten, niin näette lisääkin!

Mä sain tästä kuvasta tällasen mieleeni, ja näin  sen siinä lumikasassa...kunhan sitä vähän käänsin...
Nyt, kun sitä katselen, niin näen siinä toisenkin koiran, mutta vihaisen!
Mutta onneksi mä näin  tän kiltin koiran siittä ensin!

 Älä pelkää pikkuinen,
olen sun ystäväsi.
Älä pelkää,
olen sun kaverisi!
Tule sieltä jo pois,
on kevät jo!
Leikitään yhdessä, ollaan kahdestaan ja iloitaan!
Nyt kevät on!

KIHIVAS -haaste 14.

Tälläkertaa aiheena on: RIIPAISEVA

 Tällasta elämä on, riipaisee,

 joskus tosi paljon tavallista kulkijaa.

Ja varmaan sitä ei tavallistakin , ainakin joskus!
Mutta mua itseäni nää kuvat riipaisivat tosi paljon, tuli paha mieli ja olo.
mutta on vaan hyväksyttävä tää luonnon laki!
Ja se vasta julmaa ja monestikkin todella riipaisevaa onkin!

MAKROVIIKKO 2

Tällä kertaakin  meidät päästetään vähällä,
kun annetaan itse meidän  päättää kuva, vaan pitää olla ulkoa otettu kuva.

Mä lähdin sitten ulos,otin ensin kukkamaani perennoista kuvan, koska siellä jo niin hienosti punoittaa toiset kasvit, mitkä tuleekin ensin punaiseksi, ne kukat.
Sitten lähdettiin miehen kanssa metsään, meinattiin mennä sellaseen paikkaan, kun Aurajärvi, mutta sinne ei oltukaan aurattu teitä auki laínkaan, eli sitten jatkettiin matkaa tosi huonossa kelissä, lunta ja sohjoa oli tosi paljon vielä tiellä, mutta onneksi päästin sieltä kunnialla pois, eikä jääty sinne kiikkiin minnekkään.
Mutta siellä pysähdyttiin sitten sellaseen paikkaan. minne aurinko oli paljon paistellut, eli lumi oli sulanut kiven päältä pois jo aikoja sitten varmaan.
Ja siittä mä nää kuvat sitten napseinkin.

Eli kuvasin torvijäkälää, mutta kotona huomasinkin, että siinä olikin jonkinlainen otus myös mukana, kiva juttu!

Tää on  jonkun kasvin siemenkota, oliskohan jonkun sammaleen...? muistaisin niin!

Ja alla olevassa kuvassa on sitten sitä torvijäkälää!

EILEN KIRPPAREILLA

Eilen,vietimme aikaamme Tampereella kirppareilla ja kaupoissakin.
Ja tein kirppreilla hyviä löytöjäkin..

 Ensin löysin tällasen enkelitaulun eurolla, no, sehän oilikin ihan pakko ostaa...

 Sitten näitä vanhoja kortteja ja kortteja yleensäkkin, ne  ja niiden hinnat vaihtelee todella paljon.

 Toiset maksavat kolme euroo ja siittä ylöspäin kappale ja joskus jopa 10-25euroa kappale.(ja enemmänkin)

 Joskus sattuu tekeen löytöjä,niinkuin mä tein, oli iso nippu kortteja ja maksoi vaan euron nippu ja tietenkin ostin sen, ja sieltä löytyikin paljon vanhoja kauniita kortteja!
Olin niin tyytyväinern.

 Oli siellä sellasiakin kortteja, mitkä maksoivat yksi kortti euron ja kaksi euroo, niitäkin maltoin muutaman ostaa.

 Kauniimmat olikin ihan pakko ostaa.

 Tässä nämä olivatkin niitä vähän kalliimpia kortteja.

 Mutta todella kauniita kuitenkin.

 Nämä kukkakortit olivat siinä yhdessä paketissa.

Tämäkin, ja on se niin kaunis!
Ja paljon muitakin kortteja, mutten nyt ainaskaan kerralla viitti niitä kaikkia laittaa tänne.
Näitä kortteja on kiva keräillä, koska kirppiksiltä niitä on monella pöydissään.
Inspiraation kortteiluun sainkin yhdeltä
 ystävältäni, kellä niitä kauniita ja kalliitakin kortteja on todella paljon!
Mutta sitten ei taas kannata tavallisista uusista korteista maksaakaan paljoa.
Pitää vain olla ja kulkea sillä silmällä, mitä kannattaa ostaa ja mitä ei, sillä kaikkea ja kaikkia kortteja ei kannata silti ostaa.

Tämä on tosi mukaansa tempaava harrastus !