lauantai 9. huhtikuuta 2011

KIHIVAS -haaste 14.

Tälläkertaa aiheena on: RIIPAISEVA

 Tällasta elämä on, riipaisee,
 joskus tosi paljon tavallista kulkijaa.
Ja varmaan sitä ei tavallistakin , ainakin joskus!
Mutta mua itseäni nää kuvat riipaisivat tosi paljon, tuli paha mieli ja olo.
mutta on vaan hyväksyttävä tää luonnon laki!
Ja se vasta julmaa ja monestikkin todella riipaisevaa onkin!
Julkaistu
Tunnisteet:

14 kommenttia:

  1. aino9. huhtikuuta 2011 klo 23.47

    Todellakin, riipaisevaa. Ei kestä katsella luontodokkareita.

    VastaaPoista
  2. Mari10. huhtikuuta 2011 klo 8.04

    Luonnon laki on julmaa! Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  3. isopeikko10. huhtikuuta 2011 klo 8.47

    Toisen kuolo on toisen elo. Ihan aina, eikä se oikeastaan ole yhtään julmaa, kun miettii miten muutoin olisi.

    VastaaPoista
  4. Mx?10. huhtikuuta 2011 klo 11.27

    Riipaisevaa on luonnon laki, heikommat jäävät alakynteen.

    Aluksi pelästyin että olet krokotiilin kuvannut, vaan tarkemmin kun katsoin niin huomasin virheeni ;)

    VastaaPoista
  5. Zilga10. huhtikuuta 2011 klo 15.04

    Tämä on se luonnonlaki, tahdommepa sitä tai emme. Se on riipaiseva tosi.

    VastaaPoista
  6. Lastu10. huhtikuuta 2011 klo 15.42

    Elämä ja kuolema, kuolema ja elämä, sitä vuoropuhelua käymme. Kuinka ihmeessä olet saanut otetuksi noin vaikuttavat kuvat? Ihailen. Olet oikea luonnonkuvaaja. Ja joku sanoi, ettei luonto oikeastaan ole hyvä eikä paha, luonto vain on. Ehkä se vähän lohdutti minua, joka en myöskään tohdi katsoa - minusta julmia - luontodokumentteja. Mutta tänä talvena olen rohjennut kalastaa mutta muistan siinäkin eläinsuojelun enkä jätä kaloja jäälle omia aikojaan kuolinkamppailemaan. Nopea napautus ja loppu. Niin tekee kunnon kalastaja.

    VastaaPoista
  7. kaanon11. huhtikuuta 2011 klo 10.46

    Oi mitä kuvia olet ottanut. Vaikuttavia kerrassaan!

    Iso kiitos sinulle ja lintubongariystävillesi tunnistusavusta! Päädyimme itsekin samaan tulokseen tänään, sillä lintu palasi ruokintapaikalle. Se on mustarastaan kokoinen ja käyttäytyminen on samanlaista. Aamu on kulunut nenät ikkunassa meininkillä.

    VastaaPoista
  8. Hannelen paratiisi11. huhtikuuta 2011 klo 12.09

    niin minäkin syön yhtä sun toista, rapuja ja...

    VastaaPoista
  9. Maireanna11. huhtikuuta 2011 klo 17.48

    Oijoi..minä en kestä edes katsoa..mutta sitähän se on tämä elämä (huokaus)
    Käy katsomassa Pääsiäistehtävä, ehdin sen sinne nyt täydentämään. Laitan pitkäperjantaina itsekkin oman pääsiäiseni..

    VastaaPoista
  10. Hallatarinoita 11. huhtikuuta 2011 klo 20.40

    Hui kuinka upeita kuvia siulla onkaan! =))))

    VastaaPoista
  11. Sisko12. huhtikuuta 2011 klo 15.51

    Kammottavaa, mutta sellainen on eläinten luonnollinen laki: syö tai tule syödyksi, hui. Hyvät kuvat ja paljon sanovat.

    VastaaPoista
  12. hanne virtauksesta12. huhtikuuta 2011 klo 21.15

    Minä juuri tänään katsoin kuin isot valaat saalistivat merileijonien pikkupoikasia...
    veivät yhden syvemmälle ja leikkivät tämän poikasen kustannulksella yli pyoli tunti, ja vaikaa poikanen jo oli kuollut, he jatkoivat ilmaan heittämistä..
    minulle tuli ihan älyttömän paha ja surullinen olo ja kyselin ihmeissäni...Miksi??

    VastaaPoista
  13. arleena12. huhtikuuta 2011 klo 23.17

    Luonto elää omaa kiertokulkuaan.
    Hyvät kuvat

    VastaaPoista
  14. Harakka18. huhtikuuta 2011 klo 21.22

    Niin, Luonto on julmaa tuolla eläintenkin keskuudessa justiinsa.
    Ja sitä ihmettelin, mitä Hanne sä sanoit, että valaat leikkivät merileijonan poikasella vielä senkin jälkeen, kun oli kuollut, eikö nälkäänsä sitä ottaneetkaan, vaan leikiäkseen senkanssa..niinkuin lentopallolla??! Ihan kamalaa..ei sellasta luonnonkaan luulisi sallivan???

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)