Heräsin todella väsyneenä, en meinannut silmiäni auki saada!
En jaksa kyllä vielä nousta , en jaksa!
Se sama ajatus vain päässäni
kierteli..en jaksa vielä nousta!
Yhtäkkiä, kuin salamana kirkkaalta taivaalta, joku hyppäsi mahani päälle ja kiljui riemusta!
Äiti, äiti, herää jo!
Nyt ylös äiti, kaikki ovat jo lähdössä ja sä vaan nukut, äitiii!!
Mutta kuka??? Ville pienenä??
Mitä, mitä..apua, mitä tämä on, mitä....??
Mutta mut raahattiin ylös sängystä ja sanottiin, että nyt
ylös äiti, kaikki muut ovat jo hereillä ja pian jo kaikki ovat lähdössä...lähdössä...lähdössä...!?
Nousin vastahakoisesti ylös ja laahauduin muiden joukkoon..täysin pöllähtäneenä, täysin ymmälläni!.?
Kaikki ympärilläni olivat ainakin n.27 vuotta sitten... ei voi olla totta…näen varmaan unta..unta...unta!!
Nipistin vielä toisenkin kerran ja tälläkertaa oikeen kovaa! AI! Mutta ei mitään muutosta...Ainoastaan sattui niin tosi paljon, kun nipistin käsivarttani! Aijai!
Ja Ville, pienenä, miten…?
Näen samassa edessäni vanhemman siskoni nuorempana, ja mieheni, ja lapseni, ja
siskoni pojan myös.
Kaikki nuorenpana, melkein 30 vuotta nuorempana!
Entä minä, olenko minäkin nuorempi??
Äkkiä peilin eteen, ja
siellä tuijotti mua 27vuotta nuorempi nuori nainen,, minä! Wau!
Mitä tämä tarkoittaa? Miten tämä voi olla mahdollista, nukunko minä, näenkö unta, vai olenko kuollut yön aikana??? Olenko tullut hulluksi??
Tällaistako on kuoleman jälkeen, tällaistako se sitten olikin???
Nipistän itseäni, en herää!!!
Huusin miehelle ja sanoin, että mitä tämä on, miksette
ihmettele moista , mehän ollaan melkein kolmekymmentä vuotta vanhempia oikeesti,
mitä yön aikana on tapahtunut!!??
Mutta kukaan ei ymmärtänyt puheitani, vaan pidettiin kovaa
kiirettä, nyt lähdetään jo, ala tulla!
Ja sitten lähdettiin, lapsuudenkotiini,
pikkupirtille!!!Jota enää ei edes ole…siinä on puisto!
Mutta nyt siinä olikin se pikkuinen talo, se sama talo,
jossa lapsuuteni asuin!
Siellä oli ulkorakennuskin, ja äiti ja isä!!
Voi että, kun juoksin vauhdilla heidän luokseen, halaamaan heitä, ja oikein
itkin ilosta, että sain heitä halata vielä, mitä ihmettä tämä kaikki oikein
tarkoittaa, mutta nyt kuitenkin äiti ja isä ovat tuossa minun rakkaat
vanhempani ja saan heitä koskettaa ja pitää kädestä ja halata heitä..he eivät olekkaan kuolleita! Voi tätä onnen päivää!
Sitten alettiin siivoomaan…jostain syystä äiti oli jättänyt
saunan siivoomatta ja nyt se piti jostain syystä tehdä.
Mutta innostuinkin kovasti siittä, sillä löysin heti vanhoja
leikkikalujani, aarteita, ja innostuin aina lisää ja lisää..
Löysin isän tekemät nukenvaunutkin, nukkeni, ihanaa!
Kuinka olenkin niitä kaivannut!
Siivosin aina enemmän ja enemmän ja aina jotain
löytyi.. Mutta sitten yhtäkkiä joku painoi mun korvaani vasten sormillaan
kovasti, oikein vähän sattuikin auts! huudahdin!
Ja samassa heräsin unesta ja
Tico koirulihan siinä oli mun korvaani vasten nojaamassa etutassuillaan, oli
tulossa mun viereeeni yöllä!
Ja siinä samassa selvisikin sitten se ihme juttu meidän nuortumisestamme, se kaikki olikin SITTENKIN ollut unta!Mutta voi, niin ihanaa unta, sain halata äitiäni ja isääni!
Ja sain olla hetken nuorikin vielä..mutta siltikin, kun mietin, niin haluan olla juuri sen ikäinen, kun juuri nyt olen...kuitenkin, siltikin, kaikesta huolimatta!
Näin tämän unen yhtenä yönä jonkin aikaa sitten, ja se oli siittä ihmeellinen uni, että muistin sen kokonaan vielä seuraavana päivänä, ja kirjoitinkin sen silloin jo heti muistiin.
Nyt laitan sen teillekkin.
Muisto siittä yöstä oli mun käsivarressani mustelma, kun olin oikeesti itseäni nipistänyt ja kovaa olinkin, hi!
Unien maailma on mielenkiintoinen ja ihmeellinen.
VastaaPoistaMinä katselen mieluummin omia ohjauksia kuin valvon silmät ristissä tuijottaen töllöstä myöhäisleffaa.
Tuo uni on taatusti rakas.
Kauniita unia ja virkeää huomista!
Ajatella, pääsit käymään vierailulla menneisyydessä. Se on mahtava kokemus ja noin hyvin vielä muistit. No mustelmia et olisi tarvinnut, mutta onhan se todiste todellisesta kokemuksesta. Hieno uni :)
VastaaPoistaUnien maailma on niin ihmeellinen, joskus jokin uni yhtä kirkas kuin tuo sinun unesi, joskus ei muista kuin palan sieltä toisen täältä. Joskus on uni pelottavakinb, ei aina noin ihanaa paluuta kauas taaksepäin.
VastaaPoistaHyvää viikonjatkoa!
Tuollaisia kauniita menneen elämän unta on kyllä ihana nähdä.Saa olla hetken siellä rakkaitten kanssa .
VastaaPoistaHyvin olet muistanut selkeästi kaikki:)
Voi jestas sentään! Kylläpä oli vaikuttava uni. Totta on, että joskus unet ja todellisuus sekoittuvat ihan täysin, eikä siinä nipistelykään auta. hyvä kun kirjoitit muistiin.
VastaaPoistaEikö ollutkin ihana visiitti lapsuudessa!
olipa uni kerrassaan! onneksi heräsit aikamatkailusi jälkeen pirteänä Ticon kanssa aamulenkille:))
VastaaPoistaIhanan unen näit,minä näen harvoin unia:)
VastaaPoistaHieno uni, hyvä kun kirjoitit heti muistiin. Vaikka toisaalta, jotkut unet ovat sellaisia, että ne muistaa päivä- jopa vuosikausia. Ne ovat niin vaikuttavia. Niin tämäkin unesi. Miten ihanaa oli päästä menneeseen ja nähdä vanhempasi ja lelulajikin löysit. Minäkin olen kaivannut lapsuuden nukkeani, jospa samanlaisen jostain löytäisin, niin ostaisin kyllä. Pari kertaa olen nähnyt telkkarissa ihan samanlaisen.
VastaaPoistaHieno uni, mutta se aika on jo eletty ja ne opit opittu, mitä silloin oli tarkoitus. Nyt on uudet opit ja uusi vaihe. Minäkin haluan olla juuri tämän ikäinen mummeli.
Ihana tarina ja uni. :)
VastaaPoistaOlipa jännä uni. Joskus unet ovat niin todellisen tuntuisia. Hyvä, että kirjoitit unen talteen, vaikka tuollainen uni varmaan pysyy muutenkin mielessä. Sait tedä unessa pienen matkan lapsuuteen.
VastaaPoistaHuh, olipas uni! Ihan säikähdin. Tuollaisia unia minäkin haluaisin nähdä. Ei niitä tule kuin harvoin..
VastaaPoistaUseimmissa unissani on aina kova huoli lapsista. Olen miettinyt, että minulla taisi olla tosi raskasta silloin kun jäin yksinhuoltajaksi heidän ollessaan pieniä? Tein kolmea työtä, kunnes terveys petti ja jouduin sairaalaan tippaan. Sen jälkeen piti pärjätä yhdellä kokopäivä työllä neljän lapsen kanssa. Ne ajta kummittelee unissa kuin sodassa olleilla..(tytär on kertonut). En muistele mielelläni niitä aikoja vaikka " lapset" sanovatkin, että vaikka oltiin köyhiä, niin kaikki oli sittenkin hyvin?
Minäkin olen nähnyt mitä ihmeellisempiä unia viime viikkoina.
VastaaPoistaYleensä en kuitenkaan aamulla muista, mitä niissä tapahtui.
Olipas elävä uni, harvoin tuollaisia näkee...:))))
VastaaPoistaOikein mukavaa loppuviikkoa, Harakka.<3333
mukaan vaan Harakka kortteileen jos sormia jo syyhyttää:))
VastaaPoistaOlipas niin kaunis uni, että kyyneleet ihan silmiini tuli :)
VastaaPoistaVoi mikä elämys, nähdä tuollaista unta!
VastaaPoistaElämys kyllä oli tämä uni!
VastaaPoistaJa se vielä oli siinä ihmeellistä, että muistin sen niin hyvin seiuraavana aamuna ja vielä päivälläkin!
Harvoin muistan uniani ollenkaan, tai muistan hetken yöllä. Mutta sitten voikin jo olla, että aamulla en enää muista, vaikka kuinka koitan saada muistiini, mitä näin.
Joskus päätinkin,että kirjoitan heti aamulla muistiin, jos vielä muistan, koska yöllä en jaksasi alkaa kirjoittaan. pitäisi kyllä ehkä.
Mutta kiitos kommenteistanne taas oikein paljon.
Ja Maireanna, harvoin näenkin näin kivoja unia, en ole äitiänikään kuolemansa jälkeen nähnyt unessa kuin hätäisesti vilahtanut pari kertaa, ja nyt sain oikein halatakkin kumpaakin, oli se vaan hienoa.