---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Talvi vetelee viimeisiään, minkä vuoksi maaliskuun ensimmäiseksi inspiraation lähteeksi valitsin tekstikappaleen Rosa Liksomin kirjasta "hytti nro 6". Kirja on kertomus suomalaistytön matkasta läpi neuvostoaikaisen Siperian.
"Tyttö kuunteli lintujen keväistä äänettömyyttä, katoilla sulavan lumen humahtelua, tiputtavia rännikouruja, joissa napsahtelivat vesipisarat, pieniä puroja, niitä virtaili vetisillä pihoilla, ja varpusen surullista piipitystä lumisella pihlajan oksalla. Kierokylkisen kerrostalon räystäällä kasvoi kaksimetrisiä jääpuikkoja. Katujen varsilla oli muutama pysäköity auto: toiset olivat vastasataneen, pehmeän lumen peitossa, toiset raskaiden pakkasten mattapintaisiksi samentamia. Bussipysäkillä istui työläisnainen limppupino sylissään."
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mä mietein kauan tätä kirjoitusta ja lopuksi sain tällaisen kuvan aikaiseksi..Mua kosketti eniten varpusen surullinen piipitys.
Mutta tässä on kuvani, jonka tein:
Surullinen piipitys
halkaisee aamu-usvan
varpunen oksalla
ja odotuksen levoton tuoksu
kylmästä helisevät pihlajanmarjat
veden välke sykkii lätäköissä
seittilangat katkeavat huokauksella-
jääpuikot laulavat.
Linkistä lisää klikkaamalla:
Kaunis kuva kivaan runoon.
VastaaPoistaKaunis runo kuvineen ♥
VastaaPoistaKiitos Ritva.
PoistaTosi kaunis kuva runon kera! Hienoa:)
VastaaPoistaKiva kun tykkäsit.Kiitos.
PoistaKylmyyttä ja alakuloa huokuu kuva runo kokonaisuus.
VastaaPoistaKaunis vastaus haasteeseen.
Sellaistahan se on, kylmää...
PoistaKaunis kuva, runokin.
VastaaPoistaKiitos sulle.
PoistaUpea, vaikuttava kuva. Katson sitä ja taas katson.
VastaaPoistaRunosi kouraisee syvältä ja aina vaan ihmettelen näitä uusia runojasi. Ne ovat runoja ja niin vaikuttavia. Erilaisten aisoiden yhdistäminen nostaa tämänkin runon omaan luokkaansa.
Yhden vihjeen antaisin, jos näin hienoon runoon uskaltaa edes koskea, mutta mieti:
Säe "Hiljaa kuiskii kylmästä helisevät pihlajanmarjat" jäi minua mietityttämään. Ensiksi siksi, että pitäisi oikeastaan olla: hiljaa kuiskivat kylmästä....
Mutta säkeen loppuosa "kylmästä helisevät pilajanmarjat" on niin hieno, että se riittäisi yksin. Mieti, voisitko jättää kaksi ensimmäistä sanaa kokonaan pois.
Uuna, olet tässä asiassa ihan oikeessa. Poistin ne kaksi turhaa sanaa, nythän se onkin paljon parempi. Mutta sinä huomaat sellaset asiat, mä vasta opettelen, hi!
PoistaIhanan kuvan ja kauniin runon olet taiteillut Harakka, kiitos sinulle molemmista..:)))
VastaaPoistaOikein hyvää palmusunnuntaita & viikonloppua sinulle.<33333
Hyvää Palmusunnuntaita ja viikonloppua sullekkin Aili-miummo ja kiitos!
PoistaHuikea on vastauksesi runoineen. Liikuttavan kaunis!
VastaaPoistaVoi kiitos, Kuvittelija sulle oikein paljon.
PoistaNii ihana vastaus haasteeseen.. LIIKUTTAVA, sanon minäkin.
VastaaPoistaKiva, kun sinäkin tykkäsit haaste-vastauksestani.
PoistaHieno runo kevään odotuksesta! Sen tulon aavistelee.
VastaaPoistaNiin, sen melkein tuntee...
PoistaVoi sinua, onpa hienoja molemmat, kuva ja runo!
VastaaPoistaKiitos sulle Selma!
PoistaIhastuin tähän heti ihan kympillä! Aivan mahtavan kuvan olet tehnyt.
VastaaPoistaVoi kiitos sulle oikein paljon TeeTee!
PoistaKaunis, kaunis taulu.
VastaaPoistaSusu, sä itse teet niin tosi kauniita tauluja, sä olet hyvä!
PoistaKaunis kuva ja herkkä runo!
VastaaPoistaKiitos sulle oikein paljon.
PoistaPuhutteleva työ.
VastaaPoistaKiitos Ritva sulle.
Poista