
06.07.-09
Itkua riitti taas yhdelle kertaa...
Menin vinttiä taaaas jälleen kerran siivoon.
Ja sinne jäin itkuineni, muistelemaan äitiäni, rakasta äitiäni!
Löysin sieltä jostain laatikoitten takaa pienen laatikon, ja mitä siellä olikaan, äidin kirjoituksia ja kirjoja.
Kortteja, äitienpäivänä äitille annettuja.
Aarteita mulle.
Sitten kirjojen joukosta löytyi äitille rakas virsikirja, mitä hän viime aikoina katseli ja luki paljon, kuin lohtua hakien.
Mä laitoin kirjan nenääni, ja vedin henkeeni tuoksua, ja vielä pikkasen tuntui siltä, että äidin kodin haju sieltä tuli nenääni, ja sieluuni asti se menikin!
Ja sitten se alkoi, se itku!
Itkin, itkin ja koitin etsiä äidin tuoksua lisää kirjasta.
Voi äiti, kun mulla on sua aina vaan niin ikävä!
Sitten itku loppui aikanaan, aloin katsella kirjaa tarkemmin, siellä oli kauniita sanoja, ja aloin laulaa virttä, mistä äiti tykkäsi. Sua kohti Herrani...
ja Päivä vain ja hetki kerrallansa...
Siellä mä hoilotin virttä ja itkin!
Onneksi olin siellä vintissä yksin.
Mutta sitten löysin sellasia äitienpäiväkortteja, kun mä olin ihan lapsena äitille tehnyt.
Oli sellasiakin, etten ollut osannut edes kirjoittaa vielä, koska isä oli kirjoittanut , että Äidille, t. marianne.
Olin kirjoittanut runonkin äitille oikein varmaan sydämestäni!
Laitan niitä tänne vielä toisella kertaa, niin tekin näette, millasia harakan varpaita olen kirjoittanut ja piirtänytkin.
Eli sinne vinttiin jäin laatikkoni kanssa ja äidin virsikirja kädessäni pitkäksi aikaa. Muistelin äitiä ja kaikkia tapahtumia äidin kanssa.
Löysin äidin kirjoituksenkin. . pahvinpalaseen kirjoitettuna.
Hän oli kirjoittanut sen virren sanat siihen, kun joskus juteltiin hänen kanssaan, että sen virren hän haluaa kuulla, kun nukkuu arkussa.
Sanoin hänelle, että toivon, että muistan sen virren sitten, kun sen aika tulee, mutta se aika tulikin aika pian sitten kuitenkin.
Olikohan hän vaan muuten kirjoittanut, kun tykkäsi siittä virrestä, vai mulle muistilapuksi?
Mutta joka tapauksessa se virsi laulettiin kirkossa äidille, kun hän nukkui arkussa...
Nyt taas alan vollottaan, eli pitää lopettaa tää postaus, ettei taas aamulla ole silmät turvoksissa!
Hyvää viikon alkua teille kaikille!