Että nyt sitten lopulta saatiin keittiöön uusi matto.
Vaikka se tuskasta olikin, kun pitääkin aloittaa sellasella helteellä!
Eihän siittä mitään tullut, kuin ärräpäitä ja hikipisaroita!
Mutta nyt on sitten valmis, ainoastaan sellanen 20 cm puuttuu lattialistaa vielä.Siihen tulee sellanen pyöreen muotonen, eikä sitä saatukaan.
Mutta löytyy sitä varmaan sitten, kun käydään muuallakin.
Ja täällä mä taas olen koneella, niinkuin varmaan huomaattekin.
Mulle tuli pakottava tarve käydä pikemmin koneella, ja nyt sitten olenkin ollut jo kohta ainakin 5 tuntia putkeen!
Enhän silti ole nettiriippuvainen, enhän?
Kaunis uusi matto! Ja alemmassa postauksessa ahomansikoita, nam :)
VastaaPoistaOnpas siellä ahkeroitu, kivalta näyttää. Helteellä kyllä hiki lentää, mutta jospa siinä sitten talvellakin tulee mieleen kesä ja aurinko:)
VastaaPoistaHieno tuli!
VastaaPoistaEhei, ei viisi tuntia ole pitkä aika -jäähän päivään vielä 19 tuntia aikaa tehdä muutakin!
VastaaPoistaHieno tuli matosta!
Onneksi olkoon suururakan johdosta. Ja varmasti piristää :)
VastaaPoistaHiipivät on oireet ;)
Hieno lattia!
VastaaPoistaTietenkään et ole nettiriippuvainen:D
Oi, IHANAA olet täällä taas. Ei me mitään riippuvaisia olla, tykätään vaan muuten kirjoittaa ja kertoa, mitä tapahtuu ja mitä ajatellaan. Ja minä tykkään lukea kaikesta mitä kirjoitat.
VastaaPoistaMiten urakka nyt sattuikin sille lähes ainoalle helleviikolle, mikä tänä kesänä oli, toivottavasti vielä kuitenkin tulee lisää. Lattiasta tuli hieno, eivätkä ärräpäät yhtään näy :-)
Mitä me tehtäisiin ilman näitä tekeviä miehiämme :-)
Mari:
VastaaPoistaKiitos sulle, on kuitenkin nyt siistimmän näköistä. Vanha matto olikin jo niin kulunut.
Mansikoita on tässä meiän pihallakin ihmeesti tänä vuonna. Marjapuskan allakin niitä kasvaa, eikä ennen ole ollut.
Johanna:
juu, voi talvipakkasilla miettiä hikisiä hetkiä keittiön lattian kimpussa, niin luulisi lämmittävän! ;-D
Marjukka:
Kiitos, kiva kun tykkäsit!
Koska tuutte katsoon lähemmin?
SusuPetal:
Heiii, sähän sen keksitkin, ei se oikeesti olekkaan pitkä aika, siinähän jää se 19 tuntia vielä jäljelle, hi, kivaa, nyt vois olla vaikka vähän kauemminkin joskus.
Ja kiitos mattokehusta.
Olen kirjassasi sivulla 151, ja edelleen tuntuu mielenkiintoiselta.
Kerron sitten, kun olen kirjan lukenut kokonaan.
lepis:
Kiitos sulle, ja oli se helteellä aika urakka!
Kyllä muuten ihmeesti piristää, vaikka vaan pikkasen saa jotain uutta kotiinsa.
Onko oikeesti oireita jo mulla?
Kaanon:
Kiitos lattiakehusta.
Ja en olekkaan nettiriippuvainen, joskus pikkasen, mutta pysyy aisoissa vielä....
Uuna:
No, sinähän sen sanoitkin, ihan justiinsa niin!
En ymmärrä, olis sitä voinut odottaa , että helteet loppuvat, mutta mies oli yhtenä aamuna vaan alkanut, saanut inspiksen, ja sillä sipuli!
Siinä sitten hikoiltiin, mies enemmän!
Niin, se on totta, että mitä tehtäisikään, ilman näitä ärräpäitä latelevia ja tekeviä miehiämme! ;-D