torstai 6. toukokuuta 2010

LUOVA LAUANTAIN haaste 63.


Tällä kertaa haasteen aihe oli
OTE

Mä sain aikaseksi tällasen, ja pienen runon, kuvaan liittyvän.

Ote elämässä,
niin pienessä, kädessä,
isän kädessä.

Mutta silti niin suuressa, kädessä,
ISÄN meidän, kädessä!

20 kommenttia:

  1. Samaan aikaan näköjään haasteeseen vastasimme.
    Työsi on hieno, herkkä ja liikuttava. Avautuu moneen tasoon :-)

    VastaaPoista
  2. Ote Isän kädestä. Hieno vastaus!

    VastaaPoista
  3. Tässä kuvassa ja tekstissä sinulla on KAIKKI!
    Muuta siitä ei tarvitse sanoa.

    VastaaPoista
  4. Minut on aina saanut herkistymään juuri tämä ote, pikkukätönen isossa turvallisessa...niinpä herkisti tämäkin, runon kera! Niin tärkeä ote!

    VastaaPoista
  5. Hyvä kun on iso turvallinen käsi.

    VastaaPoista
  6. Kuva on itse asiassa komea. Turvallinen ote uhkaavan maailman keskellä. Runo on kuin rukous.

    VastaaPoista
  7. Turvassa olemme isommassa kädessä.

    VastaaPoista
  8. Ihminen on yksin turvaton ja orpo. Varsinkin silloin kun olemme hyvin heikkoja ja pieniä, tarvitsemme tuen, mihin voi luottaa. Toisaalta: vaikka olisimme kooltamme kuinka isoja, voimme sisäisesti vavista, kun pelottaa niin. Eli tarvitsemme turvallisuutta aina. Ja sitä ihanaa tunnetta huokuu niin kuvasi kuin runosi.

    VastaaPoista
  9. Tärkeä ote pienelle, turvallisesti isän käden suojassa. Kaunista!

    VastaaPoista
  10. Kyllä tuohon "kouraan" on pienen turvallinen tarttua!

    VastaaPoista
  11. Ihana turva pienelle! Runo todella kuin rukous. Kaunis kokonaisuus!

    VastaaPoista
  12. Kiitos teille tosi paljon kaikille erikseen, ootte ihania!!!

    VastaaPoista
  13. Vahva kuva, värit erikoiset mutta sopivat kuin pieni käsi kouraan.

    VastaaPoista
  14. Isän käsi on turvallinen, myös Taivaan Isän.

    VastaaPoista
  15. Kauniisti ja todesti ajateltu. Kuva myös hieno!

    VastaaPoista