perjantai 12. joulukuuta 2008

Pojan poikani joulujuhlat

Aamulla ennen yhdeksää alkoivat juhlat




ikkunat olivat kauniisti koristeltuja

Ja sitten mummulle ja papalle alkoi jännitys,

kun lapsenlapsi esitti oman suorituksensa




Mikä oli meillekkin yllätys, niin hyvin poika osasi narujen päästä pidellä!




Narut vain hyppeli pojan ohjattavissa käsissä, oli oikeesti paras ohjelma numero!
Enkä ole puolueellinen, sillä poika on joutunut todella paljon harjoitteleen.




että sai narut näin hyppeleen oman tahtinsa mukaan, ja vielä monta narua kerralla., ja musiikin tahdissakin vielä!


Tällasia pikkukouluja on enään harvassa, ja tämäkin koulu varmaan lopetetaan pian.
Mutta pojanpoikamme onneksi sai vielä käydä tässä pienessä koulussa nyt siihen asti, kun joutuu lähtemään syksyllä isojen kouluun yläasteelle!









13 kommenttia:

  1. Asiat muuttuvat aikojen myötä. Eikä koskaan tiedä mikä on hyväksi.

    VastaaPoista
  2. Hienosti suoriutui poika ohjelmanumerostaan ja mummuliini onnessaan ja kauheasti jännittikin ja pappakin, eikö näin.

    Toisia lopetetaan jotkut saavat jäädä vielä hetkeksi.

    VastaaPoista
  3. Ihana jouluinen tunnelma kuvissa ja taitava poika!

    VastaaPoista
  4. Tuollaiset juhlat ja oman lapsenlapsen ohjemanumero - ne ovat isovanhempien juhlahetkiä. Ihania.

    VastaaPoista
  5. Kylläpä Joonas on taitava! Oli vaan niin oudon näköinen, tukan väri muuttunut sitten viime näkemän ;D

    VastaaPoista
  6. Onnea mummulle ja papallekin! On se tärkeää, että lapsenlapsi hyvin suoriutuu, tiedän omasta kokemuksesta.
    Meinasin juuri sanoa, että onpa kaunis pellavatukka pojalla, mutta Marjukka tuossa paljasti, että ei ole aina samanlainen ollutkaan. Vai onko nyt vain pidempi kuin ennen. Kaunis joka tapauksessa. Ja hieno ja erikoinen ohjelmanumero.

    VastaaPoista
  7. isopeikko:
    Oikeassa olet tästä asiasta!
    Tia:
    Hienosti suoriutui, ja kyllä me jännitettin varmaan enemmän kuin poika ite!
    vapulis:
    kiitos vapulis sulle, ja poika on oikeesti taitava tässä!
    aimarii:
    Ne ovat todella juhlahetkiä, ja tämäkin oli sitten viimeinen joulujuhla täällä pienessä koulussa, kun syksyllä poika menee jo yläasteelle myös, mun pieni lapsenlapseni!
    marjukka:
    No pitäähän sitä nyt jotain tehä kauneutensa eteen, vaikka nyt vaalentaakkin, kun iso poika jo on!
    Kohta tytöille lähtee!

    leijonainen:
    Se olikin vähän erikoinen ohjelmanumero, mutta poika on käynyt temppukoulua ja kaikenlaisia muitakin siihen liittyvää juttua tehnyt, ja nyt ovat hevoset vuorossa harrastuksena.
    Mutta hyvin hän teki temppunsa, pitää oikesti sanoa se, vaikka kehunkin nyt omaa lapsenlapseeni, mutta oli paras ohjelmanumero koko aamun juhlassa, tietenkin kaikki olivat kauniita ja tärkeitä, mutta tämä oli sellanen erilainen, ja tosi paljon harjoitusta vaativa ohjelmanumero, minkä poika teki kympin arvolla, eli täydet kympit hänelle antaisin, vaikka ei olisikkaan mun pojan poika!

    VastaaPoista
  8. Narutemput vaativat hyvää keskittymistä ja taiteellisuutta. Katsoja eläytyy ja jännittää mukana ja kun kaikki menee nappiin, olo on kuin maratonarilla: pääsinpäs maaliin. Aplodit pojanpojallesi!

    VastaaPoista
  9. lastu:
    Kiitos sulle, osasit sanasi niin kauniisti laittaa, että multakin melkein itku tuli pojan puolesta,kun suoriutui niin hyvin omasta suorituksestaan!
    Maratoni, juuri siksi sitä voisi sanoa, kun poika sitä temppuaan teki, niin ainakin meille mummulle ja papalle se oli maratoni, kun jännittettiin niin kovasti, että kaikki menisi hyvin, ja menikin, sitten täys kymppiin kaikki!
    Kiitos apdoodeista!

    VastaaPoista
  10. Pienten kyläkoulujen joulujuhlat on parhaita, niissä on tunnelmaa..

    VastaaPoista
  11. mummo:
    Olen samaa mieltä kanssasi täysin!

    VastaaPoista
  12. I will pass on your article introduced to my other friends, because really good!

    VastaaPoista