Tässä olen pitkine koipineni, ette arvaakkaan,
miten vaikea näitten kanssa on joskus olla!
Kannattaa sitten klikata, niin näette mut paremmin!
Niissä vaan on liikaa pituutta,
Mutta on mulla kauniit sarvet kuitenkin,
ja kauniit isot silmät, eikö olekkin?
Mutta koipia on liikaa, voiih tätä koipeliinin osaa!
Ja Irma on taas auttanut nimenhaussa, eli tämä on vaaksiainen!
Olenkohan mä tolle ylimmäiselle jotain sukua, se kun on tuolla ulkona?
Vaikka tuntuis siltä, että sillä on paljon pitemmät kintut ja sarvetkin taitaa olla pitemmät.
Mutta kyllä mäkin silti nätti oon..
Ja jostain syystä mä niin tykkään olla sisällä vaan, vaikka emäntä ei taida oikein tykätä...
Se huutaa heti isäntää, ja käskee kiikuttaan mut pihalle, en ymmärrä sitä tätiä aina!
Mä tykkään pitää ruohonkorsista kiinni ja leikkiä, että tuuli vie mut mennessään,
muttei se mua kiinni saa..
Pidän niiiin lujaa kiinni, ja katselen tässä maailmaa, kaunista kesää.
Eikö olekkin mulla kauniit siivet, mä niin tykkään niistä ite.
Mä olen kuin keiju, hi hi!
Ps:
Tämä on tytönkorento
Oleppas vähän aikaa nyt hiljaa, sillä minun kanssani et voi kilpailla.
Minä olen kaunein, mulla on kaikkista kauneimmat siivetkin,
olen keijujen kuningas!
Ja tämä Surviainen.
Hui, mua alkaa pelottaa...mä olen vaan tällanen pieni ja vihree,
mä olen tääällä vähän piilossa, ettei mua kukaan näkisi...shh sh
Vaikka leikin silti,
että mäkin olen keiju. Ja prinssi tulee ja sanoo mulle,
että voi sua keiju pieni,
olet sinäkin kaunis!!!
ps: Ja tämä harsokorento, oikeesti oikea keiju!
On siinä säärtä ja siipeä. Yhdellä ötökällä niin valtavan suuret silmät, että ei ole Luojan syy, jos niillä silmillä ei näe.
VastaaPoistaOlipas hienoja kuvia ötökäistä, joita harvemmin tulee tarkasteltua lähemmin. Sudenkorennon siivetkin näyttivät tosi kauniilta.
VastaaPoistaOn sulla siniset ja suuret silmät, näet moneen suuntaan. Siivet on molemmilla ihan taiteelliset. Toisella on kuin verkkoa. Miten oikein selviätkään noin monen jalan kanssa. Tuntosarvetkin kuin antennit, eivätkö tartu kiinni oksaan. Hienot kuvat ja tarina!
VastaaPoistaUpeita siipiä siipiveikoilla :)
VastaaPoistaIhmeen näköinen, suoraan avaruudesta..
VastaaPoistaPienet osaavat olla kauniita kunhan niitä osaa katsoa, sinä olet taas tuonut meille hienoja kuvia.
VastaaPoistaTuollaiset pitsiset suuret siivet minäkin haluaisin. Niillä pääsisi varmaan onnen maahan.
VastaaPoistaHienoja kuvia sinulla, tänne tulen toistekin katsomaan. Myös kesärunostasi tuolla aijemmin pidin kovasti.
Harakan luontokirja on ehtymätön aarreaitta. Ja hauskat tarinat ryydittävät kuvia. Hymy syttyy silmäkulmaan ja suupieliin. Kiitos.
VastaaPoistaPS
Mutta voi mun konettani. Se on vanha enkä saa sillä kommenttejani tietyissä blogeissa, kuten sinun, lähtemään. Vika on täällä päässä. Käytän silloin (kuten nyt) tyttärelta saatua vielä vanhempaa tietsikkaa jolla silloin tällöin onnistun. Eilen kommentoin aiempia postauksiasi (ihania) mutta nyt niitä ei näytäällä missään. Mitenkähän tämän käy, hupsis, vai nieleekö koipeliini kaiken :D
Ensimmäisten kuvien heppulille olis hauskaa ommella housut! Olis nimittäin puntteja aika pitkästi :)
VastaaPoistaIhanat siivet siinä toka vimpassa kuvassa!
No johan on sääriä annettu :)
VastaaPoistaVoi jösses mitä höntiäisiä! Ja jälleen niin upeat kuvat, nyt noista öttiäisistä jotka samalla kertaa ovat kammottavia ja uskomattoman kauniita. Nuo siivet ovat kuin lyijylasitöitä ja kerrassaan henkeäsalpaavan kauniita...osaisko kukaan ihminen tehdä noin pieniä ja hauraita...
VastaaPoistaKiitos taas tästä luonnonihme pläjäyksestä.
Täällähän se sinun vaaksiaisesi luuraa. Luulisi, että lyhyemmätkin koivet riittäisivät...
VastaaPoistaPienet tytönkorennot osaavat olla aina yhtä söpöjä.
Oliko tuolla seuraavalla kaverilla pitkä kaksoispyrstö? Jos oli, se on surviainen.
Vihertävä harsokorento on niitä kauneimpia hyönteisiä. Ihan oikea keiju.
Unelma:
VastaaPoistaSanoppa muuta Unelma, ainakin luulisi, että näkee!
Arleena:
Kiitos kuvakehuistasi!
Sisko:
Silmillä näkee hyvin kyllä moniin suuntiin, ja koivet kyllä on aika liian pitkät, mutta Luoja ne mulle jostain syystä on antanut tän pituisena, oliskohan tuntosarvet sitten annettu sen vuoksi justiinsa, että voin kinttujani valvoa!
SusuPetal:
Kiitos siipikehuista!
Hannele:
No välillä mieleen tulee kyllä ufolainen!
tia:
Kiitos sanoistasi !
Siini:
Kiitos sulle paljon, ja kiva jos tykkäsit, tervetuloa uudelleen!
Lastu:
Kyllä täällä näkyy vastauksesi nyt, ei koipeliini syönyt sitä matkan varrella onneksi.
Kiitos sulle!
Johanna:
Kyllä punttien neulomista riittäis varmaan ihan tarpeeksi, että vielä kaikille kintuille tulis se puntti!
Amalia:
Sääriä on annettu joillekkin ihan tarpeeksi, ja toisille ei sitten yhtään, esim, madoille, käärmeille...miksikähän näin?
tp:
Kiitos sulle hienosta vastauksestasi, eikä varmaan sellasta ihmistä löytyisi täältä maan päältä, ketä samanlaiset siivet osaisi neuloa tai tehdä mitenkään.
Irma:
Voi kiitos, sä löysit kaikille nimet!
Oli sillä sellanen pitkä kaksoispyrstö, mutta ei mahtunut kuvaan, ja sitten häippäs, enkä saanut siittä koko kuvaa lainkaan.
Kiitos sulle taas tiedoistasi!
Uskomattoman kauniita kuvia, varsinkin nuo ihanaiset siipikuvat saavat minut ihan silmnät ymmyrkäisinä niitä ihailemaan.
VastaaPoistaIhan ällistyneenä noita kuviasi katselen, valokuvaustaidetta parhaimmillaan :)
VastaaPoistaKaanon:
VastaaPoistaNiin, niillä on kyllä todella kauniit siivet, luonto on ihmeellinen taiteilija.
Selma:
Kiitos selma sulle, mutta luonto se taiteilija on.