Uni kaunis
pilviin vei,
pumpulipilven reunalle.
Siellä heidät kaikki näin
rivissä istuivat,
katsoivat,
puhuneet ei!
Kysyin jotain,
ääni hukkui!
Hiljaisuus ympärilläni,
rakkaat edessäni.
Vielä koitin huutaa heille,
mutta heräsin
kuulin huudon hätäisen;
- Miksi näin!
ei ollutkaan kiva uni
VastaaPoistaMinulla on välillä just noin kauhean kova ikävä vaariani ja varmaan itselläkin ikävä kotiin, mutta me nähdään vielä kumminkin, sen tiedän.
VastaaPoistaKaunis runo ja uni, missä sait kuitenkin tavata rakkaasi, edes hetkeksi. Ehdit heidät sitten taas nähdä aikanaan.
VastaaPoistaKärsivällisyyttä nyt vain.
Miksi näin? kysymys polttaa, kun kaipaa. Mikä olisi "oikea" vastaus. En tiedä.
VastaaPoistaElämässä on vaikeinta luopuminen. Helpottaako koskaan, jos ja kun rakkaansa menettää.
Unet symboloivat mielialaa, kaipuusi ja ikäväsi tuli hetkeksi tuomaan sinulle viestin: kaikki hyvin, olemme täällä. Uni pehmentää kaipuuta, siksi näin.
VastaaPoistaHannelen paratiisi:
VastaaPoistaEi ollutkaan, toisaalta taas olikin hyvä uni, näin heidät siellä!
Johanna:
Mulla on ikävä äitiä ja isääkin, mutta siittä on niin lyhyt aika vielä, että en vaan ole siittä surusta vielä päässyt irti!
Kuvanakkeli:
Tiedän kyllä, että heidät vielä nään, mutta suru ja ikävä ei vaan aina tahdo mua jättää rauhaan.
KOitan parhaani tehä, että unohtaisin, mutta välttämättä en haluakkaan heitä unohtaa, vaan aina vaan ajattelen heitä!
Lastu:
Sä tiiät, että siihen ei ole oikeeta vastausta olemassakaan!
Ei kukaan voi toiselle sanoa, että unohda, ja aattele eläviä, ei voi!
Koska kukaan toinen ei voi mennä toisen mieleen.
Toinen miettii ja toinen ei, mutta mä olen sellanen, joka miettii ja miettii..
Mutta silti ajattelen eläviä, ja ne mulle on rakkaita ja tärkeempiä, kuin kuolleet, mutta koskaan heitä silti en unohda, koska hekin ovat olleet mulle rakkaita, ja ovat edelleen!
Zilga:
Kiitos sulle siittä mitä sanoit mulle!
Uneksit ikävästä! Kaipasit läheistäsi. Kauniisti kerrottu runosi: "Miksi näin"
VastaaPoistaSisko:
VastaaPoistaKiitos sulle kauniista sanoistasi!