Valokuvatorstai

Valokuvatorstai
12.03.2009 - 09:42
123. Valokuvatorstai "Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

Kuvassa on piiitkä seinämä, johon

lapset ovat tehneet

kädenjälkensä!
Tiilet ovat olleet lapsityövoimaa joskus aikoinaan.

Nämä kädenjäljet ovat kuitenkin senverran pieniä, ettei ole aikuisen miehen jättämiä jälkiä!
Ne ovat painuneet pikkasen tiilen pintaa alemmas, mutta ei paljon.

Sen verran vain, että ovat olleet siinä kymmeniä vuosia

Tässä vähän muutakin tietoa kyseisestä voimalaitoksen valmistumisesta.

Silloin ,kun tämä on rakennettu tähän, on varmaan ollutkin lapsityövoima ihan luvallistakin.

Äetsän voimalaitos
Laitoksen syntyyn vaikutti vuosisadan alun energiakriisi. Oy Rosenlewilla oli Porissa höyryvoimalaitos, polttoaineena kivihiili. Hinnannousu ja voimantarve käänsivät katseet vesivoimaan. Keikyän Äetsän, Peevolan ja Meskalan koskia oli tarjottu Tampereen kaupungille, tämä kuitenkin hidasteli ja niin ollen kosket myytiin Björneborgs Kraft Ab:lle, joka oli Rosenlewin sisaryhtiö.
Rakennustyöt aloitettiin 1919, piirustukset olivat
arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin.
Rakennustyömaa oli aikanaan seudun suurin työllistäjä, 500-700 työntekijää, joukossa paljon naisia. Joskus oli levotonta, työväki paljolti muualta tullutta, sattui 3-4 tappoa ja useita puukotuksia.
Työmaata varten rakennettiin Meskalan mäen halki kapearaiteinen Pässi-niminen rautatie Äetsän asemalta voimalaitokselle. Hiekka tuotiin junalla Ko-kemäeltä Äetsän asemalle ja lapioitiin naisvoimin vaunuihin kuljetettavaksi työmaalle. Muuraustiilet tuotiin Rosenlewin omasta tiilitehtaasta Ulasoorista. Tiiliä kului 513.000 kpl, graniittia ja kivimursketta käytettiin 12.500 kuutiota ja hiekkaa 11.200 kuutiota, sementtiä 23.870 tynnyriä.
Voimalaitos rakennettiin kokonaan käsivoimin, työ kesti 3 vuotta. Työtä tehtiin kahdessa vuorossa, enimmäkseen urakalla.
Pato rakennettiin Meskalan koskeen Kaijan kalliolle. Rakennus seisoo kalliolla.
Patokorkeus on 5,9 metriä, huipputeho 10,5 megawattia ja 61 miljoonaa kilowat-tituntia vuodessa. Turbiineja on 7. Voimala valmistui 1921.
Koneaseman kautta voidaan juoksuttaa vettä 210 kuutiometriä sekunnissa.
Viisikymmenluvun alussa laitos työllisti 33 henkeä kolmivuorotyössä.

Uusi koneasema
Työt aloitettiin marraskuussa 1993 ja kahden vuoden jälkeen uusi rakennus oli harjakorkeudessa. Uusi koneasema on louhittu kokonaan kallioon, ja sitä varten joen uomaa on siirretty 150 metrin matkalta uomansa verran etelämmäksi.
Itse rakennus on huomattavasti pienempi kuin vanha.
Voimala on ollut vaativa rakennuskohde, erityistä tarkkuutta on tarvittu beto-nitöissä, betonin on nimittäin pidettävä vettä. Valut on tehty osissa ja jokaista osaa varten on oma suunnitelmansa.