Odotti meitä kovin,ei oikein tiennyt,minne päin olisi päätään kääntänyt,kun oli niin mielissään tulostamme,ja että vielä tyttökin tuotiin takaisin,sillä kyllä se eilen illalla oli levoton,kun näki,että tavaroita laitettiin peräkärryyn,tiesi,että nyt on jotain tekeillä,mutta saa sitten nähä,kuinka paljon ikävöi tytön ja hänen lenkkeilyjä.
Mutta pitää sitten vaan viedä useemmin ,ja lyhkäsiä lenkkejä,että saa kuitenkin liikuntaa,koska on iso koira,niin paljon pitäisi liikkua,mutta silä ressukalla on jo nyt nivelrikko,sanoi lääkäri,ja sille sitten ei kai voi mitään,kuin syöttää särkylääkkeitä,mikä on kurjaa,,,.
Suloinen koira. Se jännittää mitä tapahtuu, pääseekö mukaan. Pienille koirille useimmin tulee niitä niitä nivelvaivoja.
VastaaPoistaMinulla on näköjään samoja vaivoja kuin Otto-koirallasi. Särkylääkkeitä vaan, niin se on, ja lyhyitä lenkkejä. Ja mulla kun on niskassa, niin ei liian pitkään täällä koneella.
VastaaPoistaKyllä koirat tietävät kaiken, meillä oli kultainen noutaja ja joskus testasimme, että emme puhuneet sanoilla vaan annoimme toiselle merkkejä, että mennäänkö lenkille. Silti koira oli ensimmäsenä lähtemässä.
Ja Otto kyllä ymmärtää, että nyt tytön tavaroita viedään ja on huolissaan, että mitä tämä tarkoittaa. Mutta toisaalta on hyvä, että saa jäädä teille, vanha kun on jo. Tutut nurkat on parhaat.
Voi vain aavistella, minkälaisia ajatuksia pikku koiran päässä liikkuu, kun ei tarkkaan tiedä, mitä on tapahtumassa. Ilme on huolestuneen näköinen. Eläimille tulee vanhetessaan samalaisia vaivoja, kun ihmisillekin ja ne meidän pitää ottaa huomioon. Meidän Kaukaasian paimenkoiramme kärsi aikoinaan kohtutulehduksista, kun ei enää voitu iän takia leikata. Viiteen vuoteen meillä ei ole ollut koiraa, mutta ikävöin kauaasialaistamme vieläkin. kiinnyin siihen aivan liikaa.
VastaaPoistaTeille tulee Oton kanssa mukavaa liikuntaa yhdessä.
sisko:ei päässyt mukaan,oli kotiin jätettävä,naapurin hoitoon.Mutta tämä Otto-herra ei ole kylläkään mikään pikkukoira,painaa n.55-60kg.ja on muutenkin sitten aika iso!tossa kuvassa vaan ei oikein sitä kokoa nää.
VastaaPoistaleijonainen:Olet oikeassa,että ei niitä jymäytetä mitenkään,koira kyllä tietää kaiken,samanlaisesti mekin ollaan tehty,ja ei olla sanottu edes mainittu koiran nimeä,niin kyllä varmaan tietää,koska lenkille mennään,,
eikä tyttö muutenkaan olisi voinut sitä ottaa,kun menee asumaan kimppakämppään,eli hänellä omaa valtakuntaa on vaan yksi huone,keittiö,eteinen ja kylpyhuone sitten on yhteistä tilaa,ettei sinne sitten olisi muutenkaan voinut viedä ja koira on tottunut omakotitalossa asusteleen,niin mahtaisko sopeutuakkaan enää kerrostaloon?
aimarii:Niin,kyllä koiraan kiintyy,melkein kuin ihmisiin,ei niitä unohda koskaan,aina ne on sydämessä,ja ero on surullinen.
Niin,sitten on pakko hinata itsensä lenkille useamminkin.
Terveisiä Otolle, kyllä se siitä!
VastaaPoistamarjukka:kyllähän se siittä....
VastaaPoista