perjantai 26. syyskuuta 2008

Kurjet lähtevät etelään

Kurjet liitelivät ilmavirtojen mukaan välillä kieppuen kuin mitkäkin tuulenpuuskat..
Lopulta kurjet saivat auran onnistumaan, ja sitten mentiin etelää kohti,, hyvästi kurjet, palatkaa ensi keväänä taas!
Klikkaa taas kuvaa, niin saat pikkasen isommaksi, vaikka nämä kurjet olivat todella korkealla, olivat taivaalla vain pienet pisteet, mutta kuitenkin siellä taivaalla ne kaartelivat, eikä laskeutuneet yhtään alemmaksi, vaan kohosivat ilmavirtojen mukaisesti korkeammalle!
Mutta äänet kuuluivat, kuin olisi olleet todella lähempänä!

9 kommenttia:

  1. Komean kokoinen kurkiaura.

    VastaaPoista
  2. Hieno kuvasarja! Olet ollut tarkkana ja kuullut äänet, sitten kamera nopeasti. On aika työ, kun näin iso porukka järjestäytyy uuteen auraan.

    VastaaPoista
  3. Onpas upea kuvasarja. Tuo keskimmäinen on kuin koristekirjoitusta taivaalla. Miekin näin kurkia tänään mutta niitä oli paljon vähemmän eikä tuuli sotkenut niiden auraa. Haikeutta, kun ne lähtee, hyvin olet saanut sen tunnelman tallennettua.

    VastaaPoista
  4. marjukka: niin, niitä oli varmaan ainakin sata!
    leijonainen: tiedät tarkalleen mitä olin tekemässä,, olin ulkona haravoimassa, ja kuulin kurjet, ja sitten näin ne, ja äkkiä kameraa hakemaan, ja sata kuvaa varmaan näppäilin, ja nämä sitten sain.
    mehtäsielu:
    Niin,haikea olo siittä tulee, kun näkee kurkiauran lähtemässä etelään, pois meiltä, ja teidämme, etä kylmä talvi saapuu taas.. mutta kiitos kommentistasi!

    VastaaPoista
  5. Katselin samankaltaista lähtöä, mutta kurjet lensivät niin korkealla etten onnistunut nappaamaan niistä kuvaa.
    Sinä onnistuit hienosti! Kurkien huutaessa hyvästejään tuli surumielinen olo.

    VastaaPoista
  6. Minä olen myös seurannut kurkien muuttoa. Niillä on viisas systeemi aurassa lentämisessä.

    VastaaPoista
  7. vapulis.
    Niin,se on aina se ensimmäinen syksyn merkki, kun kurkien äänet kuulee, tulee haikea mieli.
    sisko:
    Niin, luonto on ne opettanut lentämään viisaasti ja voimia säästäen.

    VastaaPoista
  8. Huikeita luontoelämyksiä. Kiitos, harakka, kurkiaurasta!

    Saaressa kuulin hanhet – ja katsoin taivaalle ja näin kuinka ne täyttivät taivaan. Olin keikkuvassa veneessä, ja melkein putosin järveen kun yritin kuvata kiireisiä muuttolintuja. Pisteiksi ne minulla jäivät...

    VastaaPoista
  9. lastu:Hyvä kuitenkin, kun et pudonnut sinne jääkylmään veteen!!
    Kiitos sulle kommntistasi!

    VastaaPoista