Joo jännästi vino kieli :D Tästä tuli mieleen että tänä aamuna näin meijän cityketun, se viiletti häntä pitkällä mäenlaella olevan kerrostalon kivijalkaa myöten ja katosi metsään...
Haa, Otto tervetuloa mukaan pitkäkielisten heimoon! :) t. Kolme Hirmuista, joilla myös kieli tuppaa poikittamaan, kun on ollut aivan extrahauska riehua
Jos Otolla olisi tummanruskea turkki se näyttäisi alimmassa kuvassa itse karhunpennulta. ;-)
tia: sanoin tästä kuvasta, että "Otto ja metsä", niin sitten sä voisit sanoa, että "Tia ja metsä!" sisko: No siittä se tykkää oikein paljon, menee metsään kuin olisi maailman ihanin paikka,, no, se onkin ainoo paikka , missä se saa olla oikeestaan koko ajan ihan vapaana, onhan se pihassakin , mutta, silloin pitää aina jonkun olla siinä lähellä koska on kissoja tosipaljon, ja silloin menee kissa ja koira! susku ja lauma: No, metsässä se aina väsyy kamalasti, ja ainakin silloin, jos lunta on paljon, ja polkua ei ole, eli silloin tulee mennessä vaan meidän jälkiämme, hieno-herra kun on, että pitää tiekin tehä valmiiksi...?Se on aika laiska liikkumaan,, paitsi joskus innostuu metsässä, kun heitellään sille keppiää, mutta ei kauaa hae, väsyy, ja alkaa sattuun jalkaan, kun on nivelrikko, eli joutuu syömään särkylääkkeitä, kuin ihminen. Tai annetaan ennen lenkkiä, jos tekee pitkän lenkin. Kutuharja: Näitkö siis oikean ketun? Remu Petteri: Kiitos sulle,ja täällä metsäsä on tosi kiva koiran kaa mennä! paula ja hirmut: Se mullakin on monesti tullut mieleeni, että on vähän kuin karhu! Ja pitkäkielisiäkö sulla oli kolme kappaletta? savisuti: Niin taitaa olla Otto sellanen hitaasti löntystelevä koira mieluummin, vaikka kyllähän sekin joskus piristyy, kun sopiva koira vastaan tulee, ettei tykkää, niin pistää rähinäksi, ehkä siltä kuitenkin on pelkoa! Mutta ei kauaa aikaa jaksa palloakaan hakea, ottaa pallon suuhunsa, ja menee maate, ja päättää samalla , että se loppui nyt!
Onhan näissä kuvissa jonkinlaista vauhtia ollut, kun kerta tuonne metsään asti on päästy ;) Ja toi eka kielikuva kielii kovastakin vauhdin suorittamisesta :)
elina ja jade: Kyllä se lujaakin joskus koittaa mennä, mutta on metsässä sellanen, ettei viitti kamalasti mennä edellä, vaan sille herralle on tehtävä polku, jos paljon lunta on! Muuten kyllä vauhtia riittää aina joskus! Topi: Juu, menihän se lujaa, mutta ei ole sellanen koira, kuin monet pienet koirat on, ei kauaa viitti lujaa mennä, on varmaan vähän laiskanpuoleinenkin!
Mutta ei sitä kamalasti riehuun viitti alkaa, pitää katsella ja nauttia luonnosta! 
Tässä mietin, että ei kai tuolla metsässä ole karhuja, sittenhän se vasta riehumiseksi menee!
Hienoja kuvia koirulista, tuli noista metsäkuvista mieleen itseni kun samalla tavalla siellä katselin.
VastaaPoistaIhana tuo sinun koirasi. Tykkää varmaan peuhata lumessa.
VastaaPoistaHeh, ensimmäisestä kuvasta näkee, että vauhtia on ollut. Kielikin roikkuu poskella ;-)
VastaaPoistaJoo jännästi vino kieli :D
VastaaPoistaTästä tuli mieleen että tänä aamuna näin meijän cityketun, se viiletti häntä pitkällä mäenlaella olevan kerrostalon kivijalkaa myöten ja katosi metsään...
Ihania maisemia! Ja söpö hauveli :)
VastaaPoistaHaa, Otto tervetuloa mukaan pitkäkielisten heimoon! :) t. Kolme Hirmuista, joilla myös kieli tuppaa poikittamaan, kun on ollut aivan extrahauska riehua
VastaaPoistaJos Otolla olisi tummanruskea turkki se näyttäisi alimmassa kuvassa itse karhunpennulta. ;-)
Hienot maisemat teillä on liikkua, Otto on suloinen. Taitaa sekin paksun turkkinsa takia ottaa elämän aika rauhallisesti.
VastaaPoistatia: sanoin tästä kuvasta, että "Otto ja metsä", niin sitten sä voisit sanoa, että "Tia ja metsä!"
VastaaPoistasisko: No siittä se tykkää oikein paljon, menee metsään kuin olisi maailman ihanin paikka,, no, se onkin ainoo paikka , missä se saa olla oikeestaan koko ajan ihan vapaana, onhan se pihassakin , mutta, silloin pitää aina jonkun olla siinä lähellä koska on kissoja tosipaljon, ja silloin menee kissa ja koira!
susku ja lauma:
No, metsässä se aina väsyy kamalasti, ja ainakin silloin, jos lunta on paljon, ja polkua ei ole, eli silloin tulee mennessä vaan meidän jälkiämme, hieno-herra kun on, että pitää tiekin tehä valmiiksi...?Se on aika laiska liikkumaan,, paitsi joskus innostuu metsässä, kun heitellään sille keppiää, mutta ei kauaa hae, väsyy, ja alkaa sattuun jalkaan, kun on nivelrikko, eli joutuu syömään särkylääkkeitä, kuin ihminen.
Tai annetaan ennen lenkkiä, jos tekee pitkän lenkin.
Kutuharja: Näitkö siis oikean ketun?
Remu Petteri:
Kiitos sulle,ja täällä metsäsä on tosi kiva koiran kaa mennä!
paula ja hirmut:
Se mullakin on monesti tullut mieleeni, että on vähän kuin karhu!
Ja pitkäkielisiäkö sulla oli kolme kappaletta?
savisuti:
Niin taitaa olla Otto sellanen hitaasti löntystelevä koira mieluummin, vaikka kyllähän sekin joskus piristyy, kun sopiva koira vastaan tulee, ettei tykkää, niin pistää rähinäksi, ehkä siltä kuitenkin on pelkoa!
Mutta ei kauaa aikaa jaksa palloakaan hakea, ottaa pallon suuhunsa, ja menee maate, ja päättää samalla , että se loppui nyt!
Ihanan rauhallisia kuvia: vauhtia se on hidaskin vauhti! :)
VastaaPoistaOnhan näissä kuvissa jonkinlaista vauhtia ollut, kun kerta tuonne metsään asti on päästy ;)
VastaaPoistaJa toi eka kielikuva kielii kovastakin vauhdin suorittamisesta :)
elina ja jade:
VastaaPoistaKyllä se lujaakin joskus koittaa mennä, mutta on metsässä sellanen, ettei viitti kamalasti mennä edellä, vaan sille herralle on tehtävä polku, jos paljon lunta on!
Muuten kyllä vauhtia riittää aina joskus!
Topi:
Juu, menihän se lujaa, mutta ei ole sellanen koira, kuin monet pienet koirat on, ei kauaa viitti lujaa mennä, on varmaan vähän laiskanpuoleinenkin!